Talli tyhjeni 50 vuoden jälkeen – Markku Nieminen oli Teivon mies alusta loppuun

Markku Niemisen aika tuli tällä viikolla täyteen Teivon ratatalleilla. Tarkalleen 50 vuotta sitten Teivonmäelle nuorena miehenä saapunut Nieminen tyhjensi maanantaina tallinsa hevosista. Toiminta jatkuu Urjalassa, missä Nieminen on valmentanut Teivon rinnalla hevosia jo 20 vuotta.

Syynä on se, että Teivon ratatalleja ei enää ole kuluvan vuoden jälkeen. Alue tyhjenee vuokralaisista vuoden puoliväliin mennessä.

Tallit ovat vielä käytössä Teivon Kuninkuusravien aikaan heinä-elokuun vaihteessa. Sen jälkeen aluetta aletaan entisöimään.

Tunnelma tyhjenneessä tallissa on jopa hieman aavemainen. Urakoitsijat purkavat hevosten tarhoja. Tallikoira Lemmy tarkkailee tulijaa epäluuloisesti.

Teivon ravirata avattiin vuonna 1976. Alkuvaiheessa Teivon ratatalleja pitivät Seppo Sarkola, Jorma Kontio, Martti Keskinen ja Elina Tanni. Lievestuoreelta lähtöisin oleva Nieminen tuli töihin nimenomaan Keskisen tallille.

”Tulin toukokuussa 1976 töihin Martille. Kesäkuussa läksin armeijaan, josta palasin alkuvuonna 1977. Vuonna 1985 Martti luopui Teivon tallista ja sain potkut. Oli pakko ruveta tekemään jotain”, Nieminen virnistää.

Kommentin ymmärtämiseksi on hyvä tuntea sen tausta. Ammattivalmentajakunnan ensimmäisen sukupolven suurnimiin kuuluva Martti Keskinen (s. 1939) on Niemisen Pirkko-isosiskon puoliso ja Niemiselle paitsi oppi-isä, myös muutenkin merkittävä isähahmo.

Oven päällä olevat voittoseppeleet muistuttavat menestyksen hetkistä. Kuva: Rami Marjamäki

Nieminen on viettänyt Teivossa aikaa enemmän kuin keskivertoihmisen työura kestää. Hän kertoo, että Teivossa elämä on ollut hyvää ja mielenkiintoista. Teivolaisten yhteishenki on ollut vahva.

Siinä sivussa Nieminen on saavuttanut ravivalmentajana paljon, muun muassa seitsemän lämminveristen Kriteriumin voittoa.

”Paljon on sattunut hyvää, huonoa ja oikein hyvää.”

Oman valmennustoimintansa Markku Nieminen aloitti vuonna 1985 työnantajansa, lankomiehensä, oppi-isänsä ja ystävänsä Martti Keskisen patistamana. Keskisen kuva vuodelta 2017. Kuva: Anu Leppänen

Tällä hetkellä Niemisen valmennuslistalla on 34 hevosta. Urjalassa määrä tulee pienenemään siirtymäkauden aikana.

Nieminen kaavailee valmentavansa jatkossa reilua 20 hevosta, sillä pyyhkeen heittäminen kehään ei ”terveellä nuorella miehellä” käy vielä mielessä.

”Huono puoli on, että joutuu joistakin erittäin mukavista asiakkaista luopumaan. Minulla on ollut hirmu pitkäaikaisia asiakkaita, joita haluan ensisijaisesti pitää mukana. Vaihdetaan hevosia, ei ihmisiä.”

Raviurheilun jatkuvuus huolestuttaa Niemistä. Mies toteaa, että haluaisi seurata raviurheilua vielä silloinkin, kun ei enää itse jaksa harjoittaa sitä. Yksi jatkuvuuden avain on omistajuus.

”En tiedä, mikä se tapa on, mutta omistajahankintaa pitäisi olla. Kun tulee omistajia, tulee kasvattajia, ja sitten tallit sekä henkilökunta saa töitä. Ja kun vaan on hevosia, niin kyllä ihmiset pelaa, se on varma.”

Ilmassa on kaihomieltä, mutta samalla Markku Niemisen mielessä kytee huoli rakkaasta lajista. Kuva: Rami Marjamäki

Päätöksiä raviurheilussa ja -peleissä tehdään kaiken nähneen ravi-ikonin mielestä liian nopealla syklillä. Nykyaikaa leimaa jatkuvuuden puute.

”Homman toimivuudesta saadaan tarpeeksi tietoa vasta viiden tai kymmenen vuoden jälkeen. Jotain 75-uudistusta on tehty lukuisia kertoja, eikä kertaakaan parempaan suuntaan.”

Itse laji ja sen pääosan esittäjä, hevonen ovat kuitenkin yhä yhtä hienoja kuin Niemisen aloittaessa 50 vuotta sitten. Urheilevista hevosista pidetään hyvää huolta, mikä on Niemiselle ensiarvoisen tärkeää.

”Treenitavat on tietenkin vähän muuttuneet. Mutta hevosten pito on korkealla tasolla.”

Tulevan arpajaislain myötä seuraava alan rahoituksen uudistus huolestuttaa toimijoita, mutta Nieminen näkee siinä toivon kipinän.

”Toivon, että rahoituksen uudistuminen toisi tähän asiaan taas jämäkkyyttä. Julkisella puolella tuet vain laskevat. Eikä se mikään tuki ole, se rahahan on tienattu sinne”, Nieminen viittaa ravipelien tuottoihin.

Ravihevosen kehittyminen on Niemiselle joka kerta pieni ihme. Siitä pääsevät nauttimaan valmentajien lisäksi myös hoitajat, omistajat ja suuri yleisö. Kyse on kaikille tuotettavista elämyksistä, ja työtään tekevän valmentajan hyvästä tunteesta.

Nieminen muistuttaa siitä, mikä lajissa erityisesti viehättää.

”Hyvä hevonen voi tulla kelle vaan.”