Valtteri Vahvaselän Voe Nellus on pärjännyt tänä vuonna hyvin. 14 starttia ovat tuoneet kolme voittoa. Ennätykset ovat parantuneet 28-lukemiin molemmilla lähetystavoilla. Ohjissa on Antti Ripatti. Kuva: Terhi Piispa-Helisten
”Ei saa olla hampaat irvessä, eikä liian vakavissaan” ‒ Valtteri Vahvaselkä harrastaa raviurheilua rennolla otteella
Valtteri Vahvaselkä painottaa, että lajissa tarvitaan harrastajia ja ammattilaisia.TilaajalleMikkeli
Valtteri Vahvaselän rapsuteltavana on kotikasvatti Voe Suhahdus. Etualalla on hoitohevonen Larvan Viola. Kuva: Antti SavolainenMikkelin Ristiinassa asuva Valtteri Vahvaselkä harrastaa raviurheilua monipuolisesti. Hän kasvattaa suomenhevosia, valmentaa ravureita ja on ajanut muutaman lähdön kilpaakin.
Heinät hevosille tehdään omilta pelloilta, kaikkiaan kymmeneltä hehtaarilta. Kaurat ovat ostossa.
Vahvaselän kiinnostus hevosiin syttyi jo 1980-luvulla sukulaisten työhevosen myötä. Välillä hevoset jäivät taka-alalle ja tilalle tulivat moottorikelkalla ja vesijetillä kilpaileminen sekä jalkapallo.
Hevosten pariin hän palasi entisen puolisonsa myötä. Nykyisen asuinpaikkansa hän hankki vuonna 2006 ja ensimmäisen ravihevosensa 2008. Nyt tilalla on 2006 valmistunut talli, ratsastuskenttä, 1 000 metrin rata, jossa on 500 metrin nouseva suora ja paljon laitumia sekä tarhoja. Omia hevosia on puolenkymmentä ja täysihoidossa olevia neljä.
Paikallisessa rautakaupassa myyjänä työskentelevä Vahvaselkä kuuluu niihin lukuisiin harrastajavalmentajiin, joiden ei auta pelätä pimeää ja huonoja kelejä.
”Olen kello 17:ään asti töissä, joten talvella kärryissä on kolmen kuukauden ajan valot, että pimeällä näkee treenata. Mikään hevonen ei ole tähän mennessä pelännyt pimeää, ne juoksevat melkein vain paremmin siinä ajovalojen kiilassa, kun eivät näe sivuilleen niin hyvin.”
Tallin kilpahevosia ajetaan joka toinen tai kolmas päivä. Omalla radalla pystyy ajamaan ympäri vuoden. Talvella pääsee myös lähellä olevan Saimaan jäälle.
”Ajan oikeastaan pitkälti mutu-tuntumalla, ihan sen mukaan miltä hevonen tuntuu. Suomenhevosilla ajan talvella mielelläni reellä hiljakseen.”
”Pitää muistaa, että tämä on harrastus.”
Tallin tämänhetkiset kilpahevoset ovat kotikasvatti suomenhevostamma Voe Nellus ja nettihuutokaupasta kesken kaverin puutarhajuhlien hankittu lämminveritamma Legend Boko. Tälle vuodelle tilastot näyttävät Vahvaselälle valmentajana 26 starttia, joista voittoja on kertynyt kolme, kakkosia kuusi ja kolmosia kaksi. Rahaa hevoset ovat tienanneet 11 100 euroa. Parannus edellisiin vuosiin on huomattava.
”En ole oikeastaan muuttanut mitään valmennuksessa. Kuusivuotias Voe Nellus on hitaasti kehittynyt ja on parantanut tälle kaudelle paljon viime vuodesta. Legend Bokoa en ole vielä saanut ihan mieleiseeni kuntoon.”
Vahvaselkä painottaa, että menestys on toki mukavaa ja antaa virtaa harrastamiseen, mutta parhainta hänen mielestään hevosten kanssa harrastamisessa on sen työlle tuoma vastapaino.
”Pitää muistaa, että tämä on harrastus. Ei saa olla hampaat irvessä, eikä liian vakavissaan.”
Vahvaselkä kuuluu raviurheilun vannoutuneisiin harrastajiin. Hänen mielestään lajilla on hyvä tulevaisuudennäkymä, vaikka ongelmakohtiakin löytyy. Etenkin nuorille hevosille ja tammoille on tarjolla hyväpalkintoisia lähtöjä.
”Ei heitetä kirvestä kaivoon. Minun mielestä raveilla on mennyt joskus huonomminkin. Näin harrastajan näkökulmasta palkinnot ovat asiallisella tasolla. Sen ymmärrän myös, että ammattilaisilla, joiden pitää ottaa toimeentulo pelkästään raviurheilusta, on hankalampaa.”
Sen sijaan jatkuvasti nouseva kulupuoli saa Vahvaselän mietteliääksi. Hän huomauttaa, että jo heti lajin pariin tullessaan uusi harrastaja kohtaa ainakin hevosenomistajana ja valmentajana melkoisen kuluerän.
”Jos ajatellaan esimerkiksi hevosen täysihoitopaikan maksavan 500 euroa kuussa ja ammattivalmennuksessa olevaan hevoseen saa varata sen toisen mokoman siihen päälle. Silloin ollaan äkkiä tilanteessa, että tavallisen palkansaajan on käytännössä mahdotonta pitää hevosta.”
”Kun kulut olisivat kohtuulliset, lajin parissa olevat ihmiset pysyisivät mukana ja uusia harrastajiakin olisi helpompaa saada mukaan.”
Samaan hengenvetoon hän painottaa ymmärtävänsä hyvin, että kenenkään ei kannata alihinnoitella palveluitaan.
”Raviurheilu tarvitsee sekä ammattilaisia että harrastajia. Ei tämä ainakaan täällä Suomessa muuten pyöri.”
Valtteri Vahvaselän kotikasvatti Voe Nellus on tällä hetkellä tallin paras kilpahevonen. Kuusivuotias tamma on parantanut otteitaan tälle kaudelle huomattavasti ja kehityksenvaraa tuntuu vielä olevan. Kuva: Antti SavolainenValtteri Vahvaselkä on myös hevoskasvattaja. Hänen nimiinsä on syntynyt vuodesta 2010 alkaen kahdeksan suomenhevosta.
Kasvatit tunnetaan Voe-etuliitteestä, joka savolaiseen sananparteen sopivasti kätkee taakseen pienen tarinan. Vahvaselän omistama tila on nimeltään Väli-Olli. Hän ehdotti ensimmäisen kasvattinsa nimen etuosaksi Vo-etuliitettä. Se ei kuitenkaan raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestölle Suomen Hippokselle sopinut.
”Ehdotin sitten Voe:ta ja se sopi niin Hippokselle kuin murteeseenkin.”
Kolmen ensimmäisen kasvatin emä on Lumon Lahja ja viiden seuraavan Typyn Tuisku. Kasvateissa on kaksi tähtijuoksijaa, joista kuusivuotias tamma Voe Nellus (i. Vaellus, e. Typyn Tuisku) on juossut 28-alkuiset ennätykset molemmilla lähetystavoilla. Tasoitusennätys on peräisin reilun viikon takaisesta Vermon voitosta.
”Se on on kehittynyt hitaasti ja paransi selvästi viisivuotiskaudelta tälle kaudelle. Vähän takakorkea se on vieläkin.”
Varsoja ei ole syntynyt kahteen vuoteen, sillä Typyn Tuisku ei tullut yrityksistä huolimatta enää kantavaksi. Voe Nelluksen lisäksi sen jälkeläisistä ovat kotona vielä kolmevuotias tamma Voe Suhahdus (i. Välähdys) ja kaksivuotias Voe Kaikuliina (i. Caijus).
”Ainakin kolmevuotias olisi minusta ihan selkeästi juoksija, mutta en ole ehtinyt ajaa sitä ihan niin paljon kuin olisin halunnut. Aika ei vaan tahdo riittää kaikkeen.”
”Suomenhevosissa parhaidenkin orien varsamaksut ovat hinnan sisässä.”
Uusi siitostamma on jo hakusessa, mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt. Vahvaselän mukaan hyvää suomenhevostammaa on vaikea löytää.
Suomenhevonen on Vahvaselälle mieluinen rotu. Kasvattajalle se antaa eri tavalla mahdollisuuksia kuin lämminverinen ravuri.
”Suomenhevosissa parhaidenkin orien varsamaksut ovat hinnan sisässä. Lämminverisissä aivan kärkiorit ovat jo harrastajan tavoittamattomissa.”
Hevosten kasvattaminen on hänestä hyvin mielenkiintoista.
”Ihan jo siitä syntymästä asti, että miten päin jalat ovat. Ja mitä varsasta sitten vuosien jälkeen tulee vai tuleeko siitä mitään. Yksi iso asia on, että meillä on omalla kylällä eläinlääkäri Aija Kontinen, joka käy tässä kotona siementämässä tammat."
Vahvaselkä uskoo, että hevoset tulevat kuulumaan hänen elämäänsä loppuun asti.
”Ainakin yhtä tai kahta suomenhevostammaa varsotellaan ja paria kilpahevosta pidetään.”
- Osaston luetuimmat
