Ruotsalaistutkimus: Nuoren ravihevosten valmennusteholla on merkitystä aineenvaihduntaan

Ruotsin maatalousyliopiston (Svenska Lantbruksuniversitet, SLU) tutkijat halusivat selvittää, mitä merkitystä ravihevosen treenaustapojen erolla on aivan hevosen uran alussa. Nuorten juoksijoiden ryhmää tutkittiin 1,5-vuotiaista 3,5-vuotiaisiin asti. Tutkimuksessa oli 16 lämminveriruunaa.

SLU:n tutkijat havaitsivat, että vaikka raviurheilu on suosittu laji, on suhteellisen vähän tutkittu erilaisten valmennusmenetelmien merkitystä aineenvaihdunnalle, joka vaikuttaa hevosen suorituskykyyn.

Aineenvaihduntatutkimusta on tehty valmennusnäkökulmasta vuosikymmeniä, mutta ruotsalaistutkijoiden mukaan tutkimuksessa on keskitytty seuraamaan treenauksen lyhytaikaista vaikutusta hevosen aineenvaihduntaan. SLU:n tutkimus on tekijöidensä mukaan ensimmäinen pitkän ajan seuranta aiheesta.

Tutkimuksessa mukana olleiden nuorten ruunien ohjelma puolitoistavuotiaista kaksivuotiaiksi oli yhteinen. Se alkoi syksyllä ajo-opetuksella ja eteni kevään neljään hölkkälenkkiin viikossa. Vauhtia ja matkaa lisättiin säännöllisesti portaittain.

Maaliskuun puolivälissä hevoset jaettiin kahteen ryhmään: korkean ja matalan intensiteetin valmennukseen. Niiden valmennusohjelman suunnitteli kolme ammattiravivalmentajaa yhdessä tutkijoiden kanssa. Tutkimuksessa hevosten sykkeitä mitattiin aina harjoituksen aikana.

Tutkimushevosten viikko-ohjelma oli sama ja koostui kahdesta korkeatehoisesta valmennuskerrasta viikossa, jotka sisälsivät hiittauksen ja intervalli- tai ylämäkiharjoituksen. Ero ryhmien välillä oli sykkeessä, jolla harjoitukset tehtiin. Korkeatehoisemmassa valmennusryhmässä hevosen syke oli yli 180 lyöntiä minuutissa. Matalan intensiteetin valmennusryhmällä syke pidettiin 30 prosenttia pienempänä ajossa.

Intensiivinen valmennus jatkui hevosten kaksivuotiskeväästä kolmivuotiskesään asti. Tutkimushevosilta otettiin verinäytteitä puolen vuoden välein 1,5-vuotiaista kolmivuotiaisiin asti, eli yhteensä neljä kertaa. Näytteistä analysoitiin 820:n elimistön aineenvaihduntatuotteen pitoisuudet.

Valmennusryhmien väliltä löytyi useita eroavaisuuksia verianalyyseissa, mutta molemmat valmennusohjelmat edistivät nuorten hevosten kehon aerobista energiantuotantoa. Erot näkyivät jo 3,5 kuukauden kuluttua kokeen alkamisesta.

Tulosten perusteella tutkimuksessa pääteltiin, että korkean intensiteetin harjoittelu vaikutti enemmän aerobiseen energiantuotantoon liittyviin prosesseihin, elimistön proteiinien muodostumiseen ja hajoamiseen sekä elimistön kykyyn säädellä happo-emästasapainoa. Lisäksi valmennuksen intensiivisyyden vaikutukset verenkiertoon ja elimistön kykyyn säädellä veren insuliinitasoja olivat havaittavia.

Tutkijoiden mukaan nyt saadun uuden tiedon avulla voidaan tulevaisuudessa ymmärtää paremmin, paljonko liikuntaa tarvitaan nuoren hevosen fyysisen suorituskyvyn kehittämiseksi ja miten nuoren hevosen valmennus voidaan toteuttaa ilman haitallisia vaikutuksia.

Lisätutkimukset ovat tämän tutkimuksen tekijöiden mukaan tarpeellisia, jotta harjoittelun aineenvaihduntavaikutus voidaan yhdistää käytännön tiedoksi suorituskyvyn ja hevosen kestävyyden kehittämisessä valmennuksella.

Linkki tutkimusjulkaisuun