Ruotsalaistutkimus: Kengättä kilpailemista kestävien ravurien kavioaineksessa runsaasti typpeä ja proteiinia

Ruotsalaistutkijoita kiinnosti, miksi jotkut ravihevoset kestävät kengättä kilpailemista paremmin kuin toiset. SLU:n tutkimuksessa etsittiin objektiivista menetelmää, jolla pystyy erottamaan toisistaan hevoset, joilla on paljain jaloin kilpailemiseen sopivat kaviot, ja ne, joilla kaviot eivät kestä kulutusta riittävän hyvin.

Tutkimuksessa vertailtiin 41 hevosen kavioiden seinämien kemiallista koostumusta ja sädepatjan rasvahappokoostumusta. Osa tutkituista hevosista oli kilpaillut kengättä usein, osa oli hevosia, joilla ei juurikaan pystynyt kavioiden laadun vuoksi kengättä ajamaan.

”Löysimme eroja näiden kahden hevosryhmän välillä kavioiden seinämän mineraali- ja aminohappopitoisuuksissa, mutta emme sädepatjan koostumuksessa. Tämä osoittaa, että kemiallinen koostumus voi olla tärkeää hevosen kaviokapselin toiminnallisille ominaisuuksille ja hevosen kyvylle kilpailla kengättä ilman kavioiden kulumista ja vaurioita”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksessa todetaan, että kiinnostus ratsastamiseen ja hevosten ajamiseen ilman kenkiä on suuri, sillä se voi lisätä hevosen suorituskykyä. Kaikilla hevosilla kaviot eivät kuitenkaan ole riittävän hyvälaatuiset kestämään esimerkiksi ravikilpailun aiheuttamaa kovaa kuormitusta.

Jos hevosilla, joiden kavioaines on riittämätön, ratsastetaan tai ajetaan paljain jaloin, on olemassa kavioiden vaurioitumisvaara. Tutkijat huomauttavat, että siksi on tärkeää pystyä arvioimaan kavioiden ominaisuudet oikein ennen kenkien irrottamista.

Tutkimuksessa analysoitiin 41 ravihevosen kaviomateriaalia, joista 24:llä kavioaineksen laatu oli riittävän kengättä kilpailemiseen vähintään kolmasti kuukaudessa. Muut tutkitut hevoset eivät voineet kilpailla kengättä kuin poikkeustapauksissa.

Ilman kenkiä kilpailemista kestävillä hevosilla oli usein enemmän typpeä ja arginiini-, kysteiini- ja proliini-aminohappoja kavion seinämässä. Tulos kertoo sekä kavion seinämän korkeammasta proteiinipitoisuudesta että kavioproteiinin koostumuksen erosta muihin hevosiin. Kestävämmissä kavioissa oli myös pienempi kuparipitoisuus kavioseinämässä.

Kemiallisten ominaisuuksien erot muodostavat tutkijoiden mukaan joitakin palapelin palasia, jotka erottavat hyvän kavion huonosta, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Erityisesti tutkijoita kiinnostaa tulevien tutkimusten aiheena korkeamman kuparipitoisuuden merkitys huonomman kavioaineksen toiminnallisuuteen.

Kavioiden kemiallinen analyysi tutkimuksessa toteutetulla tavalla ei tutkijoiden mukaan sovellu arkielämän päätöksentekoon kengättömyydestä, joten tässäkin on tuleville innovaatioille sijaa.

Journal of Animal Science -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen rahoitti Ruotsin ja Norjan suurin hevostutkimusta tukeva säätiö Stiftelsen Hästforskning.

Linkki tutkimukseen (englanninkielinen)