Hevosen metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvä insuliiniaineenvaihdunnan häiriö (insulin dysregulation, ID) ovat useimmiten kaviokuumeen puhkeamisen taustalla. Oireyhtymän tausta on monitekijäinen, eikä sen tarkkaa syntymekanismia tunneta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on kuitenkin nyt otettu tärkeä askel kohti oireyhtymälle altistavien geenien tunnistamista.
Väitöskirjatutkija Johanna Weckmanin sekä Ninja Karikosken, Marja Raekallion, Justin Boxin ja Laura Kvistin tutkimus on julkaistu tiedelehti The Veterinary Journalin helmikuun numerossa. Tutkimus on ensimmäinen suomenhevosella aiheesta tehty. Vastaavia tutkimuksia on ulkomailla tehty arabeista, welsh-poneista ja morganinhevosista.
Weckman kuvaa genominlaajuisen assosiaatiotutkimuksen tekemistä salapoliisityöksi. Menetelmällä vertaillaan sairaiden ja terveiden hevosten ryhmiä pyrkien löytämään perimästä eroja, joilla on tilastollinen yhteys sairauteen.
”Suuresta joukosta geenejä etsitään perinnöllisiä yhteyksiä sairauteen. Menetelmän etuna on, että etukäteen ei tarvitse olla tiedossa, minkä geenin epäillään liittyvän insuliiniaineenvaihdunnan häiriöön”, kertoo Weckman.
Tutkijat löysivätkin näytteistä potentiaalisen insuliiniaineenvaihdunnan häiriön lähteen.
”Kromosomista 17 löytyi variantti, jonka lähistöllä on kaksi geeniä, joilla kummallakin tiedetään olevan merkitystä hiilihydraattiaineenvaihdunnassa.”
Työ jatkuu, sillä Weckmanin artikkeliväitöskirjan seuraavassa osiossa on vuorossa löytyneiden geenien tarkempaa analysointia. Etsinnän kohteena ovat emäsparit, jotka saattavat paljastaa eron ID:stä kärsivien ja terveiden hevosten välillä.
”Toivon, että tutkimuksella saataisiin tarkempi käsitys ID:n perinnöllisestä taustasta suomenhevosilla.”
Parhaassa tapauksessa, useiden vuosien onnistuneen tutkimustyön seurauksena, on mahdollista tehdä yksilöllisiä geenitestejä suomenhevosille.
”Jos sinne asti päästäisiin, voitaisiin tietoa hyödyntää suomenhevosen jalostuksessa ja ID:tä perimässään kantavien yksilöiden varhaisessa tunnistamisessa. Jos sairaudelle altis yksilö pystytään tunnistamaan, voidaan ajoissa puuttua ympäristötekijöihin, jotka vaikuttavat insuliiniherkkyyttä parantavasti. Eli hevosyksilön sopiva ruokinta ja liikunta”, Weckman kertoo.
”Toivon, että tutkimuksella saataisiin tarkempi käsitys ID:n perinnöllisestä taustasta suomenhevosilla.” Johanna Weckman
Hevosen metabolinen oireyhtymä ja ID muistuttavat jonkin verran ihmisen tyypin 2 diabetestä ja metabolista syndroomaa. Tutkija toteaa, että humaanipuolella on tehty valtavasti diabetestutkimusta ilman, että on päästy täysin selville sairauden syntymekanismista.
Vaikka hevosillakin oireyhtymää tutkitaan kansainvälisesti paljon, ei salaisuuden verho metabolisen oireyhtymän syntymekanismin edestä ole täysin auennut.
”Joskus on vain hyväksyttävä, että aina ei ole mahdollista löytää sairauteen geenitestiä ja ongelmaan ratkaisua. Mutta jos työtä asian selvittämiseksi ei tehdä, ei päästä eteenpäin.”
Weckman toteaa, että edessä saattaa vielä olla vuosien työ. Optimitapauksessa tutkimukseen saataisiin suuri joukko hevosia ja merkittävä rahoitus.
”Koen suomenhevostutkimuksen itselleni tärkeäksi ja iloitsen kun olen päässyt rotua tutkimaan.”
Kiinnostus suomenhevoseen näkyy myös hänen toisessa tutkimusaiheessaan, polttiaisyliherkkyydessä. Siitä on tulossa vastaavalla menetelmällä tehtävä tutkimus, jolla pyritään löytämään suomenhevosen polttiaisallergiageeni.
Linkki englanninkieliseen tutkimukseen
