

Suomen Ratsastajainliiton (SRL) hallituksen syyskuun kokoustiedotteessa mainitaan, että syinä sopeutustarpeeseen ovat valtionavustusten leikkaukset, kilpailutoiminnan väheneminen ja jäsenmäärän lasku.
Liiton toiminnanjohtaja Jukka Koivisto kertoo, että seurojen jäsenmäärä on pienentynyt viime aikoina noin 1000 henkilöllä vuodessa ja samansuuntaisen kehityksen arvioidaan jatkuvan.
Koivisto kertoo, että parhaillaan valmistellaan erilaisia malleja sopeutustavoitteeseen pääsemiseksi. Hän ei vielä osaa sanoa, leikataanko juustohöylällä vähän kaikesta vai tehdäänkö toimintaan rakenteellisia muutoksia.
”Isossa kuvassa jatkamme vuosille 2023–2026 laaditun strategian mukaisesti. Mielestäni erityisen tärkeitä teemoja ovat edelleen lajimme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä harrastus- ja urheilumahdollisuuksien lisääminen. Samalla hyödynnämme jäsenkyselyistä saatuja tietoja, jotta osaamme kohdentaa, kehittää ja priorisoida nykyisiä palveluitamme jäsenistön toivomalla tavalla”, Koivisto vastaa MT Hevosille sähköpostitse.
Kokoustiedotteessa mainitaan, että myös liiton jäsen- ja kilpailulupamaksujen tasoa tarkastellaan.
Koivisto toteaa, että huippu-urheilun selkeä painopiste on olympia- ja paralympiaprojekti kohti Los Angelesia 2028.
”Meidän on turvattava yhteistyössä Olympiakomitean kanssa tälle toiminnalle kestävä rahoitus koko olympiadin ajaksi, jotta Versaillesin onnistumisten päälle voidaan rakentaa polkua kohti vieläkin korkeampia sijoituksia”, Koivisto kommentoi.

Liiton urheilujohtaja Jutta Koivula toteaa, että pääasiassa hallitus kohdentaa urheiluun vaikuttavat leikkaukset.
Ratsastajainliiton koulu- ja parakapteenin määräaikainen, neljän viikkotunnin paikka on tullut hakuun edellisen määräaikaisen sopimuksen ollessa katkolla. Esteratsastuksen kapteenin sopimus on käsittänyt enemmän työtunteja eli päivän verran viikossa, mutta sen laajuus tulee harkittavaksi, hän kertoo.
”Meillä on aika tiukka ohjeistus, ja se koskee kaikkea toimintaa myös urheilussa”, Koivula sanoo.
Hän mainitsee, että yksi urheilun isoja kulueriä ovat ratsastajille eri kilpailuista maksettavat korvaukset, kuten arvokilpailujen osallistumismaksut. Suoria valmennustukia on maksettu jonkin verran kenttäratsastajille, joilla ei ole ollut enää viime vuosina maajoukkuevalmennusta. Lisäksi kouluratsastajille on tänä vuonna maksettu pieniä tulosbonuksia kansainvälisistä gp-tuloksista.
Esteillä merkittävä on tähän asti ollut nations cup -toiminta.
”Sitäkin tarvitsee nyt harkita. Tänä vuonna emme päässeet mukaan täysillä joukkueilla, mutta silti menestystä kuitenkin oli”, Koivula sanoo.
Ratsastukselle hyvin menneet olympialaiset toivat lajille näkyvyyttä ja boostia ja toivottavaa olisi, että se näkyisi myös urheilun yhteiskunnallisessa rahanjaossa, Koivula sanoo.
”Kyllä meidän mielestäni pitää pystyä tukemaan ihmisiä, jotka satsaavat tähän lajiin kaiken elämänsä. Meillä on niin erilainen pelikenttä kuin useimmilla muilla lajeilla”, hän sanoo.
Hiihdossa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, että tulevalla kaudella hiihtäjät joutuvat itse maksamaan osin kilpailemistaan ja on puhuttu 500 euron summasta maailmancup-viikonloppua kohti.
”Onnittelen, jos joku ratsastaja on päässyt maailmancupin osakilpailuun sillä rahalla”, Koivula puuskahtaa.