SRL:n toiminnanjohtaja Jukka Koivisto pitää mahdollisena, että valtionavustukset voivat pudota ensi vuonnakin. Kuva: Carolina Husu
Leikkaukset huolettavat Suomen Ratsastajainliitossa − ratsutalleihin vaikuttavat eniten arvonlisäveron nostot
SRL:n toiminnanjohtaja sanoo, että tällaista käännettä ei olisi ratsastukseen eikä koko hevosalalle toivottu.Tilaajalle
Ratsastustuntien arvonlisävero on nousemassa 10 prosentista 14 prosenttiin. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen Ratsastajainliiton (SRL) toiminnanjohtaja Jukka Koivisto toteaa, että valtion säästötalkoilla on laaja vaikutus hevosenpitoon, ratsastukseen ja koko alaan. Myös ravipuolen leikkauksista saattaa olla arvaamattomiakin kerrannaisvaikutuksia ratsastukselle.
”Emme olisi kaivanneet tällaista käännettä”, Koivisto huokaa.
Ratsastustalleilla isoimman vaikutuksen toimintaan tuonee arvonlisäveroprosenttien nostaminen. Yleinen arvonlisävero (alv) nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin, ja ratsastustuntien alv taas on nousemassa nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin. Ryhmäratsastustunnit verotetaan alemman alv-kannan mukaan, koska kyseessä on liikuntapalvelu, mutta valmennustyyppiset tunnit ja valmennukset verotetaan yleisen alv-kannan mukaan.
”Nämä ovat isoja muutoksia, jotka ulottuvat laajalle alueelle ja nostavat hevosen pidon kustannuksia. Näiden siirtäminen palveluiden hintoihin on vaikeaa samalla, kun kotitalouksien ostovoima on heikentynyt”, Koivisto sanoo.
”On mahdollista, että valtion avustukset putoavat ensi vuonna 5−10 prosenttia lisää.” Jukka Koivisto
SRL on omassa toiminnassaan varautunut myös valtionavustusten putoamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki väheni tälle vuodelle jo kolme prosenttia. Koivisto kertoo, että nyt odotetaan tietoja, miten säästöt lopulta kohdentuvat liikunnan alalle.
”On mahdollista, että valtion avustukset putoavat ensi vuonna 5−10 prosenttia lisää”, Koivisto arvioi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus SRL:lle oli viime vuodelle 747 000 euroa. Lisäksi on saatu hanke- ja projektikohtaisia avustuksia, jotka vaihtelevat vuodesta toiseen.
Ratsastus on saanut euroja valtion budjetista myös maa- ja metsätalousministeriön (MMM) erityisavustuksena. Summa oli tälle vuodelle 170 000 euroa.
”Täytyy varautua, että sekin laskee”, Koivisto sanoo.
MMM:n avustus on kohdennettu ratsastuksen antidoping-toimintaan, kilpailukaluston parantamiseen sekä hevosten hyvinvointiin liittyvään työhön. Avustuksen myötä ratsujen doping-näytteiden ottamista on onnistuttu lisäämään viime vuosina.
”Pitäisin tärkeänä, että näitä edellä mainittuja asioita pystytään jollain tavoin jatkamaan”, Koivisto sanoo.
Myös ravialaan kohdistuvat leikkaukset näkyvät todennäköisesti ratsastuksessakin monella tapaa.
”Yhteisellä hevosalalla kun toimitaan, se voisi näkyä ennalta arvaamattomilla tavoilla. Toivon, ettei sinnekään puolelle tule mitään katastrofia. Ymmärrämme taustat, ja kaikkien on oltava mukana säästötalkoissa, mutta yritämme vaikuttaa, että asioita saadaan meidän alan kannalta myönteisemmiksi”, Koivisto toteaa.
Yksi huolettava asia on se, tuleeko eläinten hyvinvointilain asetuksiin hevosenpidon vaatimuksiin muutoksia, jotka vaativat talleilta investointeja. Koivisto kertoo, että hevosala pyrkii olemaan mukana näiden päätösten teossa.
”Varsinaisen lain valmistelussa saimme aikaan monia järkevöittäviä linjauksia, ja toivottavasti sama onnistuu asetustasolla”, hän sanoo.
Mediaan nousseet hevosalan kohut eivät ole Koiviston näkemyksen mukaan näkyneet neuvottelupöydissä.
”Yhteiskunta on mennyt kohukeskeiseksi, ja kohuja ja negatiivisia asioita nousee esiin joka elinkeinosta ja urheilusta vuorotellen. Niistä oman alan kohut jäävät mieleen, ja ne ovat meidän näkökulmasta tärkeitä oppimisen paikkoja. Mutta en tunnista kohdanneeni näitä asioita päätöksenteossa”, Koivisto kertoo.
- Osaston luetuimmat
