Viime viikolla julkaistujen astutustilastojen mukaan Suomessa astutettiin tällä kaudella tasan 1000 lämminveriravuria ja 1387 suomenhevostammaa. Luvuissa laskua oli lämminveristen osalta lähes 15 prosenttia viime kaudesta, suomenhevosissa laskua oli reilut 3 prosenttia.
Myös muissa Pohjoismaissa astutusmäärät ovat pudonneet. Ruotsissa astutettiin tänä vuonna 3412 lämminveritammaa, mikä on noin 2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Vaikka tämä vuoden lasku ei ollut prosentuaalisesti suuri, ovat astutukset vähentyneet länsinaapurissakin kovaa tahtia. Vielä vuonna 2011 Ruotsissa astutettiin 4558 lämminveritammaa.
Ruotsin kylmäveristen astutustilastot valmistuvat vasta myöhemmin.
Vaikka astutusmäärät ovat tippuneet Suomessa viime vuosina reilusti, Suomi on kuitenkin tammamäärissä Pohjoismaiden selvä kakkonen Ruotsin jälkeen.
Tanskassa astutettiin alustavien lukujen mukaan vain 402 Tanskaan rekisteröityä tammaa, kun viime vuonna tammoja astutettiin 466. Pudotus on prosenteissa lähes 14.
Vielä vuonna 2022 Tanskassa astutettiin 667 tammaa, eli kolmessa vuodessa tammamäärä on pudonnut lähes 40 prosenttia.
Norjan tilanne on vielä Tanskaakin huonompi. Tänä vuonna Norjassa astutettiin alustavien tilastojen mukaan 342 lämminveritammaa. Viime kaudella tammoja astutettiin 361, eli pudotusta oli noin 5 prosenttia.
Kylmäveritammoja astutettiin Norjassa tänä vuonna 472, kun vuosi sitten tammoja oli 492. Prosenteissa pudotus on noin 4.
Vaikka Norjan astutusmäärät eivät laskeneet tänä vuonna kovin paljon viime kaudesta, tilanne on kaikkiaan surkea. Etenkin kylmäveristen astutusluvut ovat tulleet huimaa vauhtia alaspäin. Vielä vuosituhannen vaihteessa Norjassa astutettiin yli 1 800 kylmäveritammaa. Laskua on tullut vuosituhannen vaihteesta yli 70 prosenttia.
Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää kertoo, että astutusluvut olivat suurena puheenaiheena viime viikolla pidetyissä kokouksissa. Asioita puitiin sekä Pohjoismaiden raviliittojen omassa kokoontumisessa että Euroopan raviliitto UET:n kesken.
”Laskevat tunnusluvut huolestuttivat aivan kaikkia osallistujamaita”, Minna Mäenpää toteaa.
Pohjoismaat nostivat esille kolme tärkeää kehityskohdetta raviurheilun suunnan kehittämiseksi. Avainkohtia ovat omistajuuden kiinnostavuuden lisääminen, yhteistyö kilpailukalenterin laadinnassa sekä raja-alueiden kilpailutoiminnan yhteistyön lisäämisen.
Etenkin omistajuuden kiinnostavuuden lisääminen oli Mäenpään mukaan esillä myös UET:n kokouksessa.
”Monella maalla oli alkamassa tai tekeillä mielenkiintoisia projekteja omistamisen osalta. Kaikilla mailla on halu yrittää kääntää kehityksen suunta”, hän vakuuttaa.
Pohjoismaiden kesken puhuttu raja-alueiden kilpailutoiminnan yhteistyön lisääminen ei Mäenpään kertoman mukaan tarkoita tällä haavaa konkretiaa ainakaan suomenhevosten kilpailumahdollisuuksien paranemiseen Ruotsissa ja Norjassa.
”Asia ei edennyt ainakaan vielä viime viikolla. Yhteistyön tärkeys kyllä tiedostetaan Ruotsissa ja Norjassa”, hän kuitenkin vakuuttaa.
