
Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n tutkimuksessa selvitettiin liike-epäsymmetrioiden esiintymistä 123:lta korkean tason ratsuhevoselta. Tutkimukseen osallistui vähintään 140-tasolla hyppääviä hevosia, vähintään vaativa A-tasolla kilpailevia kouluratsuja ja vähintään kolmen tähden tasolla kilpailevia kenttäratsuja.
Vaikka tutkimuksen hevosilla ei omistajiensa mukaan ollut merkkejä ontumista, askellajin kuvantamisanalyysi kertoi, että 69,3 prosenttia hevosista liikkui epäsymmetrisesti ja yli kolmanneksella hevosista oli samansuuruisia epäsymmetriaa liikkeessään kuin kliinisesti ontuvilla hevosilla.
Väitöskirjatutkija Ebba Zetterbergin tutkimuksessa hevosille asennettiin sensorit ja niiden liikkumista kuvattiin ja analysoitiin askellajianalyysiohjelmalla. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin kaksi kolmasosaa hevosista liikkuu jossain määrin epäsymmetrisesti, mutta ei ole varmuutta, onko aina kyseessä kivun aiheuttama ontuminen vaiko jokin muu syy epäsymmetrian takana.
Zetterbergin tutkimuksessa ei selvitetty epäsymmetrian ja ortopediseen kivun yhteyttä. Tutkimukseen osallistuneiden hevosten ratsastajat täyttivät kyselylomakkeen, jolla pyrittiin selvittämään, liittyykö epäsymmetria ratsastajan kokemukseen hevosen toispuoleisuudesta tai vinoudesta.
Selkeää yhteyttä ei vastausten analyysissa löytynyt. Tutkijat päättelivät, että ratsastajan havaitsema vinous tai toispuoleisuus ei ole määräävä tekijä hevosen pystysuuntaisen liikkeen epäsymmetrialle.
Täydelliset kliiniset tutkimukset epäsymmetrisesti liikkuneille hevosille olisivat tutkijan mukaan toivottavia. Näin pystyttäisiin selvittämään, viittaako pystysuuntainen liike-epäsymmetria kipuun tai hyvinvointiongelmaan.
”Vaikka voimme havaita nämä poikkeamat silmällä, on vaikea havaita erityisen hienovaraisia muutoksia.”
Zetterbergin väitöskirjaan sisältyy myös muita hevosen liikkumiseen ja anatomiaan liittyviä tutkimuksia. Hän kertoo SLU:n sivuilla käyttävänsä projektinsa kaikkiin tutkimuksiin objektiivisia, sensoreihin tai kameroihin perustuvia liikeanalyysijärjestelmiä, joilla mitataan pään ja lantion pystysuuntaista liikettä. Zetterberg tutkii erilaisia hevospopulaatioita ja niissä ilmeneviä tekijöitä, jotka vaikuttavat havaittuihin epäsymmetrioihin.
”Nämä järjestelmät mittaavat pään ja lantion pystysuuntaista liikettä, joiden tiedetään olevan herkkiä indikaattoreita siitä, kuormittaako hevonen vähemmän jotakin raajaansa. Vaikka voimme havaita nämä poikkeamat silmällä, on vaikea havaita erityisen hienovaraisia muutoksia. Siksi nämä järjestelmät tarjoavat korvaamatonta apua”, Zetterberg taustoittaa.
Hänen mukaansa lisätutkimus on tarpeen, sillä tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitkä hevoset ovat todella ontuvia ja mitkä taas saattavat yksinkertaisesti ilmentää luonnollisia vaihteluita liikemalleissaan.
Vaikka epäsymmetriat ovat herkkiä ontuvuuden mittareita, niiden merkitys ortopedisen patologian tai liikuntatoiminnan indikaattoreina on edelleen Zetterbergin mukaan osittain epäselvä.
Linkki englanninkieliseen tutkimukseen kilparatsujen epäsymmetriasta