Valitettavasti hevonen – usein alkuperäisrotuinen – jonka harjamartoon on kertynyt ihonalaista rasvaa, kärsii aineenvaihduntaongelmista.
Rasvaniskainen (cresty neck) hevonen on usein myös vartalostaan lihava, mutta ei aina. Esimerkiksi PPID:stä eli aivolisäkkeen keskilohkon liikakasvusta kärsivä hevonen saattaa olla hoikka ja lihakseton, mutta sen niska pullottaa.
Rasvaniskaisuus liittyy kiinteästi hevosen metaboliseen syndroomaan (EMS) ja insuliiniresistenssiin. Pullean hevosen niskanyörin yläpuolella pullottava rasvakertymä kertoo, että hevonen ei ole pelkästään lihava, vaan sillä on todennäköisesti myös aineenvaihduntasairaus.
Hevosen niskarasvan arviointiin on tutumman kuntoluokka-arvion lisäksi käytössä ns. cresty neck -pisteytys (CNS, cresty neck score). Hevosella, jonka harjamarrossa ei näy eikä tunnu rasvaa, CNS-piste on nolla.
Korkein CNS-piste on 5. Sen saa hevonen, jonka harjamarrossa rasvakertymä on niin massiivinen, että se on pysyvästi kallistunut kaulan sivulle.
Australialaistutkijat havaitsivat vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa, että CNS-pisteytyksessä tasolle kolme arvioiduilla, muutoin normaalipainoisilla poneilla oli viisi kertaa todennäköisemmin insuliiniresistenssi kuin niillä poneilla, joiden CNS-luokka oli yksi tai kaksi.
Hevosella insuliiniresistenssi lisää merkittävästi muun muassa kaviokuumeen riskiä.
Australialaistutkimuksen perusteella kriittinen katse kannattaa siis suunnata hevosen vatsan sijasta sen niskaan.
Linkki tutkimukseen ponien niskan rasvakertymän merkityksestä insuliiniresistenssiin