Ruotsalaistutkimuksessa seurattiin hevosten terveyttä karsina- ja pihattotalleissa – loukkaantuvatko pihattohevoset useammin kuin karsinoissa asuvat?

Arvostetussa Equine Veterinary Science -tiedelehdessä julkaistussa kenttätutkimuksessa seurattiin 66 ruotsalaisen puoliverihevosen sairauksia ja vammoja päivittäin yhdeksän kuukauden ajan. Lisäksi hevosten terveystapahtumat aiemmalta kahden vuoden ajanjaksolta selvitettiin vertailua varten. Tutkimushevosista osa asui karsinassa ja tarhasi joko yksin tai toisen hevosen kanssa, osa taas eli pihattolaumoissa.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkija Linda Kjellbergin johtama tutkijaryhmä analysoi valtion hevoskeskus Strömsholman tiloissa asuvien, koulutuksessa, valmennuksessa ja kilpailutoiminnassa olevien puoliverihevosten terveyttä. Kenttätutkimuksen tietojen keruussa käytettiin Strömsholman oppilaita.

”Hevosten pito pihatto-oloissa mahdollistaa niiden sosiaalisen kanssakäymisen ja vapaan liikkumisen, millä voi olla positiivisia vaikutuksia hevosen hyvinvointiin. Kuitenkin monet hevosenomistajat pelkäävät, että pihattolaumoissa asumisesta seuraa enemmän loukkaantumisia”, esittelee Kjellberg tutkimusasetelmaansa tekstissä.

Talven yli syyskuusta toukokuuhun seuratuilla hevosilla havaittiin eroja terveydessä ja vammoissa. Kaikkiaan terveystapahtumia 66 seuratulta hevoselta kirjattiin 87 kappaletta. Lukumääräisesti kirjauksia oli enemmän pihattoasukeilla.

Talven aikana ähky oli kahdella hevosella, jotka molemmat asuivat yksittäiskarsinoissa. Pihattolauman asukeilla ei ollut yhtään ähkyä.

Kirjauksista 40 oli pihattohevosten haavoja, jotka olivat joko toisen hevosen aiheuttamia tai niiden syy jäi epäselväksi. Karsinahevosilla haavoja tuli tänä aikana 26 kappaletta.

Trauman saaneista pihattohevosista talven aikana ontui 18 prosenttia ja karsinassa asuneista 26 prosenttia. Haavoista aiheutuneiden ontumien takia treenipäivien menetyksen mediaani oli karsinahevosilla 15 päivää ja pihattohevosilla 10 päivää. Tutkijat totesivat, että vaikka pihattohevosilla kolhuja tuli useammin kuin karsina-asujilla, olivat ne ilmeisen vähäisiä, koska ontumiin johtaneita traumoja oli vähemmän pihattohevosilla.

”Tutkimuksessamme kaikki hevoset liikkuivat samoilla pohjilla ja niitä ratsastivat samantasoiset opiskelijat ja valmentajat. Havaitut erot terveystapahtumissa antavat viitteitä, että pihatossa pito saattaa vaikuttaa vähempään ähkyjen ja ontumisten määrään, joka todennäköisesti johtuu mahdollisuudesta vapaaseen liikkumiseen. Lisätutkimukset ovat tarpeen, jotta voidaan varmistua, että mahdollisuus liikkua ympäri vuorokauden on hyödyllistä”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijoiden mukaan pihattolaumoissa sopivan ryhmän löytyminen ja säilyminen pitkään muuttumattomana on avain siihen, että vammoja syntyy vähemmän. Strömsholmasta aiemmalta ajalta kerätyt tiedot kertovat, että lauman muodostamisen aikana oli tapahtunut enemmän haavereita.

Aiempien tutkimusten mukaan hevosten tutustuttaminen väliaidan yli vähentää vammoja, kun uudet hevoset yhdistetään laumaan. Tutkijat toteavat, että tarhatilan koko ja ruokinnan järjestelyt joko lisäävät tai vähentävät aggressiivista käyttäytymistä laumassa. Pihattoja koskevassa aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että aggressiot muita hevosia kohtaan yleistyvät, jos hevosta kohti tilaa on alle 330 neliömetriä.

”Tutkimustuloksiimme perustuen suosittelemme hevosten ryhmätarhausta, kunhan huolehditaan lauman vähäisestä vaihtuvuudesta ja pihaton riittävän suuresta tarha-alueesta.”

Linkki Equine Veterinary Journalissa julkaistuun tutkimukseen