Oulun ravirata-alue on selvästi pienempi kuin monella muulla maakuntaradalla. ”Jokainen neliömetri tulee hyötykäyttöön”, Marja Pahkala kuvailee. Kuva: Elina Paavola
Kuninkuusravien järjestäjän on pakko onnistua
Kuninkuusravit ovat järjestäjäradalle valtava ponnistus. Onnistumisen paine on kova sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.TilaajalleOulu
Marja Pahkalan tausta on monipuolinen. Ennen raviradan vetäjäksi siirtymistään hän on toiminut muun muassa kampaamoyrittäjänä sekä Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtajana. Kuva: Elina PaavolaOulun Äimäraution kuninkuusravijärjestelyjä vetää raviradan toiminnanjohtaja Marja Pahkala. Kesällä 2023 pestissään aloittanut Pahkala kertoo työtä olleen paljon, mutta painottaa tienneensä mihin lähti.
”Yrittäjätaustalla en pelkää työntekoa. Pitkät työpäivät ovat tuttuja”, Pahkala toteaa.
Kuninkuusraveja varten Oulun raviradan omaa organisaatiota on vahvistettu. Joka paikassa paljon pohjautuu kuitenkin raviväen tekemään talkootyöhön.
Pahkala kertoo jopa yllättyneensä Oulun seudun raviyhteisön aktiivisuudesta ja sitoutumisesta.
”On ollut ihanaa nähdä, kuinka ihmiset ovat lähteneet mukaan tekemään nimenomaan meidän omia Kuninkuusravejamme. On huikeaa, että Kuninkuusravien saaminen ja niiden onnistuminen on niin monelle niin tärkeää.”
”Kokonaisvaltainen onnistumisen tarve on järjestävälle radalle aina tosi suuri.”
Paine onnistumiselle on kova. Eri paikkakunnilla kiertävät Kuninkuusravit ovat raviurheilun näyteikkuna ja alan ainoa todellinen massatapahtuma. Paikalle saapuu parikymmentä tuhatta ravivierasta, joille pitää tarjota sujuvat palvelut ja suuria elämyksiä.
Vähintään yhtä suuri onnistumisen tarve on talouspuolella. Raviradat painivat supistuvan rahoituksensa kanssa, ja onnistuneet Kuninkuusravit voivat auttaa rataa pitkälle tulevaisuuteen.
Samaan aikaan kulut ja vaatimukset ovat nousseet merkittävästi. Kuninkuusravit eivät ole järjestäjille samanlainen lupa painaa rahaa kuin ehkä takavuosina.
”Kokonaisvaltainen onnistumisen tarve on järjestävälle radalle aina tosi suuri”, Marja Pahkala muotoilee diplomaattisesti.
”Sitähän raviurheilu kaipaa kaikkein eniten, että tehdään yhteistyötä ja autetaan toisiamme.
Kuninkuusravibrändin omistaa ravikeskusjärjestö Suomen Hippos, mutta taloudellisen riskin kantaa yksin järjestäjärata.
Huomattavan pitkään on puhuttu siitä, pitäisikö Kuninkuusraveja järjestämässä olla jonkinlainen pysyvämpi organisaatio. Nykymallissa kaikki raviradat tekevät periaatteessa kaiken alusta loppuun itse.
”Olisi hyvä olla vähintään yksi ihminen, joka kulkisi vuodesta toiseen organisaation mukana”, Marja Pahkala arvioi.
”Vaikka tieto kulkee koko ajan hyvin, monta turhaa työvaihetta jäisi tekemättä, kun tapahtuman mukana kulkisi ihminen, joka on jo nähnyt ja tehnyt sen pohjatyön.”
Marja Pahkala kiittää eri vuosien kuninkuusravijärjestäjien yhteistyötä. Viime vuonna kisat järjestettiin Jyväskylän Killerjärvellä, ensi vuonna vuorossa on Tampereen Teivo.
”Kuluista ja kulurakenteista puhutaan hyvin avoimesti. Tietoa siirretään mahdollisimman paljon, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta ketunkoloilta, joihin kompastella”, Pahkala painottaa.
”Tietysti joka radalla ja tapahtumalla on omat ominaispiirteensä, mutta iso pointti on samanlainen joka paikassa.”
Välillä kuninkuusravijärjestäjien toisilleen tarjoama apu on hyvinkin konkreettista. Viime vuonna Killerin Kuninkuusravien iltajuhlassa Marja Pahkala oli lopulta aivan eri hommissa kuin oli alun perin ajatellut.
”Katsoin, että nyt menee rahat taivaan tuuliin, kun ihmiset seisovat jonossa eivätkä saa juotavaa. Kun minulla kerran oli siihen tarvittava passi, hyppäsin tiskin taakse”, hän vahvistaa asiasta kysyttäessä.
”Sitähän raviurheilu kaipaa kaikkein eniten, että tehdään yhteistyötä ja autetaan toisiamme. Me olimme Jyväskylässä oppimassa ja auttamassa, ja nyt Teivon väki on meillä oppimassa ja auttamassa. Yhteen puhaltamisen henki on todella tärkeä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
