
Ruotsin maatalousyliopisto SLU:ssa on aktiivista hevostutkimusta, ja viimeisimmän julkaistun projektin kohde oli hyvinkin käytännönläheinen: ratsastuskoulujen opetushevosten hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävä koulutusmateriaali. Se on suunnattu ratsastuskoulujen asiakkaiden hevostaitojen lisäämiseen.
Tuoreesta materiaalista kertoo hanketta johtanut SLU:n etologian apulaisprofessori Elke Hartmann ruotsalaisella Hästsverige-sivustolla. Koulutusmateriaali perustuu voittoa tavoittelemattoman kansainvälisen ISES-järjestön koulutusperusteisiin. Niissä korostuu hevosen huomioonottaminen ja tavoite on varmistaa, että opetushevoset pystyvät tekemään työtään hyvinvoivina yksilöinä.
Hankkeessa haluttiin kehittää menetelmä, jolla ratsastuskouluissa työskenteleville henkilöille luodaan vahva tietopohja hevosen hyvinvoinnin sekä ihmisen ja hevosen välisen kommunikaation parantamiseksi ja tämän tiedon siirtämiseksi tallin asiakkaille.
Kyselytutkimukset ratsastuksenopettajille ja ratsastuskouluoppilaille kertoivat selkeästi, että sekä opettajat että oppilaat kaipaavat lisää tietoa ja opetusta hevosesta eläimenä ja sen käytöksestä. 199 ratsastuksenopettajalta ja 368 oppilaalta saaduista vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että opetusta ei aina koeta riittäväksi tai riittävän näkyväksi.
Samalla kun lähes kaikki ratsastuksenopettajat pitivät näyttöön perustuvan tiedon levittämistä tärkeänä, heistä vain lähes puolet koki tutkimuksen soveltamisen ratsastuskoulun opetuksessa helpoksi. Yleisinä esteinä opettajat näkivät ajan ja opetusmateriaalien puutteen sekä taloudelliset rajoitukset.
Ratsastuskouluoppilaista 67 prosenttia oli kiinnostuneita saamaan opetusta hevosen käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista ja 76 prosenttia oppilaista kiinnosti tietää enemmän hevosen oppimisesta ja sen kanssa kommunikoinnista. Oppilaiden ja opettajien vastauksissa oli suuri ero, sillä vain 24 prosenttia opettajista uskoi oppilaiden olevan tällaisesta opetuksesta kiinnostuneita.
Hankkeessa järjestettiin työpaja alan sidosryhmien kanssa talleilla tapahtuvan koulutuksen mahdollisuuksista ja haasteista. Kun koulutusmateriaalin perustaksi oli valittu ISES 10 -koulutusperiaatteet, toteutettiin seuraavaksi opetusta kahdessa ratsastuskoulussa.
Toteutuksen arvioinnista saatiin rohkaisevat tulokset: osallistuneiden osaaminen ja asenne opetushevosen hyvinvointiin oli lähtökohtaa paremmalla tasolla.
ISES 10 -koulutusperiaatteiden pohjalta kehitettiin ratsastuskoulujen käyttöön koulutuskortteja.
”Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nykyinen tutkimus voi täydentää ratsastuskoulujen käytännön tietämystä ja mitkä pedagogiset työkalut sopivat parhaiten näyttöön perustuvan tiedon opettamiseen – keskittyen hevosten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin, oppimiseen sekä hevosen ja ratsastajan väliseen kommunikaatioon”, Elke Hartmann kirjoittaa.
Ruotsinkielisiä ratsastuskoulujen käyttöön tarkoitettuja koulutuskortteja pystyy selaamaan vapaasti Hästsverigen verkkosivuilla.