Mikael Forstén ja Marina Stenfors viettivät yhteistä aikaa Helsinki International Horse Show’ssa. Kuva: Ville Toivonen
Ratsastajainliiton aiempi puheenjohtaja Mikael Forstén: ”Asiaa ei kuulu unohtaa, mutta ei pidä riehua ja rikkoa”
Esteratsastusradoille palannut Mikael Forstén pohdiskelee oman tallin laittamista ja neuvoo suhtautumaan liiton ongelmiin rakentavasti.Tilaajalle
Mikael Forstén on pahoillaan Ratsastajainliittoa kohdanneesta tilanteesta. Kuva: Ville ToivonenSuomen ainoa esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun voittanut ratsastaja, Mikael Forstén, seuraa Ratsastajainliiton tekemisiä periaatteessa rivijäsenen näkökulmasta. Kilpailulisenssin hän on hankkinut, ja tänä vuonna takana on jo muutama startti. Edellisen kerran hän kilpaili kesällä 2024.
”Olen jo neljään kertaa sanonut lopettavani ratsastusurani, mutta viikonloppuna olin taas kilparadalla. Vannomatta paras”, Forstén kuittaa.
”Puheenjohtajuus on vaativa tehtävä, jossa on tekemistä, jos sen tekee hyvin.”
Se voisi koskea myös Ratsastajainliiton luottamustehtäviä. Forstén toimi liiton puheenjohtajana yhden kolmivuotiskauden 2018–2020. Hän voitti aikanaan Marjukka Mannisen äänestyksessä, mutta ei oman kautensa jälkeen lähtenyt hakemaan sille jatkoa. Forstén on tarkkaillut liiton viime aikojen kuohuntaa vain sivusta.
”Ensimmäiseksi täytyy todeta, että tämä on todella valitettavaa liiton jäsenistön ja toiminnan kannalta”, hän sanoo.
Forsténin kauden aikana liiton toimitusjohtajaksi valittiin Pekka Törmälä ja suhteellisen pian, syksyllä 2019, Törmälän tilalle vaihdettiin toiminnanjohtajan tittelillä Jukka Koivisto, joka oli siinä vaiheessa liiton urheilun kehittämispäällikkö.
”En tiedä, mitä talon sisällä tapahtuu, olisiko työpaineita tai jotain. Oma kokemukseni Jukasta oli erinomainen. Ihmetyttää, miten näin on päässyt käymään”, Forstén toteaa koskien liiton menettämää 330 000 euron tukisummaa.
Liiton hallituksen ja puheenjohtajan roolista asiassa on keskusteltu paljon. Forstén toteaa, että hänelle puheenjohtajana talous oli asioista tärkeimpiä, koska hyvin hoidetun talouden ansiosta pystytään myös parhaiten palvelemaan jäsenistöä.
Hän ihmettelee, miten oleellisen rahasumman puuttumista ei ole huomattu.
Omana aikanaan hän kertoo olleensa hallituksen jäsenten Petri Pesosen ja Tomas Steniuksen kanssa ennemmin liiankin aktiivinen liiton käytännön asioista huolehtimisessa.
”Nyt jokaisen jäsenen ja alueen puheenjohtajan kannattaa miettiä, miten lajia ja liittoa ja halutaan johdettavan, ja äänestää syyskokouksessa sen mukaisesti. Asiaa ei kuulu unohtaa, mutta ei pidä riehua ja rikkoa.”
Tällä hetkellä liiton hallitus tai sen puheenjohtaja ei saa palkkaa toimestaan, eikä edes kokouspalkkioita makseta. Se on Forsténin mielestä virhe.
”En voinut ottaa tätä puheeksi oman kauteni aikana, koska se olisi katsottu oman edun tavoitteluksi, mutta puheenjohtajuus on vaativa tehtävä, jossa on tekemistä, jos sen tekee hyvin. Tämä ei ole kannanotto nykyiseen tilanteeseen, mutta sitä ei voi tehdä vain siksi, että saa CV:hen maininnan ja intressit ovat muualla”, Forstén sanoo.
Yritysmaailmassa hallituksen puheenjohtajalla on hänen omakohtaisen kokemuksensa mukaan vastuu jopa tapauksissa, jossa yrityksessä työskentelevä henkilö on tietoisesti pimittänyt yrityksen varoja.
Myös sen Forstén tietää omakohtaisesti, että liiton johtamisesta ei koskaan saa vain kehuja ja kiitoksia. Silti tekijöitä tarvitaan.
”Sanoisin näin, että nyt jokaisen jäsenen ja alueen puheenjohtajan kannattaa miettiä, miten lajia ja liittoa ja halutaan johdettavan, ja äänestää syyskokouksessa sen mukaisesti. Asiaa ei kuulu unohtaa, mutta ei pidä riehua ja rikkoa”, Forstén sanoo.
Eniten häntä itseään innostavat nyt kuitenkin hevoset ja esteratsastus itsessään.
”Nuorempi tytär ratsastaa aktiivisesti ja vallan tosissaan, ja hänellä on nyt kaksi ponia. Itselläni on Nandelen varsa, viisivuotias, erittäin laadukas ja erittäin hankala, niin kuin äitinsä”, Forstén kertoo.
Viime viikonloppuna hän kilpaili myös valmennettavansa Sanna Selinin yleensä ratsastamalla Samoradolla saaden Ypäjällä 135-tason luokassa jaetun ensimmäisen sijan ajanottovirheen jälkeen.
Kun vielä omalla elämänkumppanilla on ratsu, Forsténin tekisi mieli laittaa oma tila Kirkkonummen Evitskogissa kuntoon vähintäänkin kesäksi. Valmennettaviakin on.
”Kun nyt tietäisi, mitä elämälleen tekisi. Lähden kunnostamaan Evitskogin paikkaa, ja katsotaan, mihin se johtaa. Suomessa on hyviä hevosia, ja se mikä kiinnostaisi, olisi niiden eteenpäin vieminen ja kilpailuttaminen omistajien kanssa tavoitteena kilpailumenestys ja myös taloudellinen hyöty”, hän yllättää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
