
Akseli Lahtinen lopetti raviurheilun kerralla ja kertakaikkisesti huhtikuussa 2014. Sen jälkeen häntä ei ole ravimediassa nähty. Hiljattain vakavaan sairauteen menehtyneen Markku Hietasen muisteluhaastatteluun Lahtinen suostuu arvostuksesta ravilegendaa kohtaan.
”Olen tasan jokaisesta haastattelusta kieltäytynyt, mutta tämä juttu tekee poikkeuksen”, Lahtinen toteaa ykskantaan.
Lahtisen ensimmäiset muistikuvat Hietasen perheestä ajoittuvat vuosikymmenten taakse, kun noin kahdentoista vanhana hän pääsi muutamaksi päiväksi talliin kesäpojaksi.
”Pääsin siivoamaan paskoja, kun eihän musta muuhun silloin ollut. Markun pojista Hannun kanssa meillä ei ihan hirveästi ikäeroa ole. Luonnollisesti tutustuttiin, ja samalla Markkukin tuli tutuksi.”
Ystävyys ravilegendan kanssa syveni aikana, jolloin Lahtinen oli jo aloittanut ravihommat. Ajan oloon Faari antoi sekä konkreettisia neuvoja että laajempaa ajateltavaa.
”Siinä vaiheessa, kun minulla oli ensimmäinen menestyvä kilpuri, jolla on saanut ajaa lauantairaveissakin. Neuvojen lisäksi tuli sellaista ajatusmaailmallista oppia. Siis laajoja asioita, joita on vaikea pukea muutamaan sanaan.”
Lahtinen korostaa, että Hietasen talosta saadut opit ovat olleet sellaisia, jotka kantoivat koko raviuran läpi.

”Ei ole helppoa sanoa mitään yksittäistä. Ne olivat suuria linjoja. Kuinka eläintä luetaan tai miten sen kanssa toimitaan, että päästäisiin parhaaseen lopputulokseen.”
Erityisen vaikutuksen nuorempaan kollegaan teki, miten helppo kaiken nähnyttä monitoimimiestä oli omilla asioillaan lähestyä.
”On vaikea kuvitella ketään, joka olisi helpommin lähestyttävä ja sellainen lutvikas, jonka kanssa olisi niin helppo toimia. Ihan sama, mikä se asia oli.”
Aikoinaan Hietanen ja Lahtinen matkustivat paljon samoilla reissuilla. Kimppakyydit säästivät sekä miehiä että polttoainetta.
”Kun itseä joskus ihan oikeasti väsytti tien päällä tai raveissa, niin aina sitä ajatteli, että kyllä se Markkukin jaksaa. Hän on minulle jonkunlainen työnteon sankari, mittapuu ja esikuva.”

”Meillä oli kirjoittamaton sääntö, että on tuhlausta, jos joka mies valvoo. Jos kahdestaan mentiin, niin toinen ajoi ja toinen nukkui. Joskus Hannu sanoi hyvin, että ei Faarilla ne vaatimukset ole niin kovat. Kun se saa joskus hevosautossa nukkua, niin se on ollut kuin kesälomalla.”
Lahtinen kertoo, ettei Faari ollut varsinainen suupaltti, mutta tästä huolimatta automatkoilla käytiin lukemattomia hyviä keskusteluja ja kuultiin hienoja tarinoita.
”Jotenkin piti osata lukea rivien välistä sitä juttua. Eikä Markun kanssa saatu erimielisyyksiä aikaiseksi. Vaikka olisi ollut painavaakin sanottavaa, niin ulosanti oli rauhallinen. En muista, että olisin ikinä nähnyt Faarin oikeasti hermostuvan.”
Rauha vallitsi Hietasen talossa muutenkin. Lahtinen muistelee, että vaikka talossa oli aina tarpeeksi töitä, siellä ei koskaan tullut kiireen tunne.
”Kukaan ei koskaan hosunut tai riehunut mihinkään. Jotenkin vallitsi käsittämätön rauha ja seesteisyys kaiken sen jumalattoman työmäärän alla. Se oli rauhan tyyssija kaiken härdellin keskellä.”
Lahtinen ei ole seurannut raviurheilua sen jälkeen, kun lopetti itse lajin harjoittamisen. Silti vuonna 2018 Markku Hietasen ohjastajana saavuttama ravikuningattaren titteli Akaasialla oli myös entiselle virkaveljelle suuri ilonaihe.

”Jokainen, joka Hietasen perheen tuntee tai tätä hommaa on työkseen tehnyt käsittää, miten iso asia se oli. Se lämmitti kovasti minunkin mieltäni. Kaiken maailman meriittejä oli jo etukäteen, niin se kruunu tuli vielä.”
Lahtinen näkee, että Markku Hietanen jätti jälkeensä suuren perinnön koko lajiväelle. Erityisesti Faarin laaja-alaisuus raviurheilun ja hevosten tuntijana teki Lahtiseen syvän vaikutuksen.
”Kun vaan saataisiin kirjoihin ja kansiin uusille sukupolville kaikki se, mitä Faari tiesi eläimen pitämisestä. Se on jossain määrin katoava luonnonvara. Tänä päivänä on yksittäisen alan spesialisteja, mutta muusta ei ymmärretä mitään.”
”Markulla oli sanatonta tietoa, miten hankalienkin hevosten kanssa pärjää hyvin. Ja se uskomaton työnteon kulttuuri. Kun sen paikka on, silloin pitää tehdä paljon ja oikeita asioita. Ei se aina mene ihan pelkästään huilaamalla, vaikka huilatakin pitää. Ja olisi Faarillekin suonut välillä itsensä säästämistä”, Lahtinen päättää.