Kyselytutkimukseen vastaajat mittasivat kuvaohjeiden mukaisesti hevosen rinnanympäryksen, säkäkorkeuden ja satulansijan kokoa määrittävät mitat rintarangan ensimmäisen ja viimeisen okahaarakkeen välillä. Kuva: Tero Hyytiäinen
Ratsastavalta kansalta kysyttiin ratsukon mittasuhteiden merkityksestä – näin kyselytutkimukseen vastattiin
Ratsastajille tehdyn kyselytutkimuksen 134 vastauksen perusteella suomalaiset (nais)ratsastajat painavat noin 13 prosenttia ratsunsa painosta. Se tarkoittaa, että 500-kiloisella hevosella ratsastavan paino on noin 65 kiloa.Tilaajalle
Ratsastajan ja ratsun on oltava toisilleen sopivan kokoisia. Kuva: Elina PaavolaHelsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus hevosen ja ratsastajan mittasuhteiden merkityksestä haastaa vanhat käytännöt ja avaa suuntaa uusille tutkimuksille.
”Lähtökohtamme tutkimuksen tekemiselle oli hevosen hyvinvointi”, sanoo eläinlääketieteen tohtori, hevosten sisätautien dosentti Ninja Karikoski.
Hänen kanssaan tutkimuksen tekemiseen osallistuivat dosentti Heli Hyytiäinen ja tutkijatohtori Heini Rossi.
Tutkijat korostavat, että verkossa avoimena olleeseen kyselyyn saadut vastaukset tuovat esiin ratsastajien näkemyksen. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin kuitenkin vain 134 kappaletta, mikä on melko pieni otanta.
”Kyselytutkimuksen tulokset eivät ole fakta tai ohje, vaan tutkimuksessa lähdettiin kysymään ratsastavan kansan näkemyksiä niin, että me tutkijoina emme olettaneet mitään. Halusimme kysyä ratsastajilta, miten te koette ja näette ratsastajan ja hevosen mittasuhteiden merkityksen”, toteaa Heli Hyytiäinen.
Kyselyyn vastaajat mittasivat ensiksi hevosen rinnanympäryksen, säkäkorkeuden ja satulansijan kokoa määrittävät mitat rintarangan ensimmäisen ja viimeisen okahaarakkeen välillä. Verkkolomakkeella oli kuvitetut ohjeet mittojen ottamista varten.
Ratsastajasta ilmoitettiin pituus, paino, ikä, sukupuoli ja asuinmaa sekä arvio tasosta ratsastajana. Lisäksi vastaajat täyttivät verkkolomakkeelle hevosen perustiedot, ratsastuslajin, käytettävät varusteet ja hevosen liikkumisen määrän sekä intensiteetin.
Vastaajalta kysyttiin myös mielipidettä ratsukon mittasuhteisiin ja niiden vaikutuksiin yksilötasolla ja yleisesti.
”Tämän otannan perusteella meidän ratsastajat eivät ole niin suuria suhteessa hevoseen kuin on ajateltu”, Ninja Karikoski kertoo.
Hän toteaa, että esimerkiksi ratsastajan painorajoissa yleisenä lähtökohtana on pidetty painosuhdetta, jossa ratsastajan sopiva paino on maksimissaan 20 prosenttia ratsun ihannepainosta. Tälle painorajalle ei tutkimusryhmäläisten mukaan ole tieteellisesti vankkaa perustetta.
”Meitä kiinnosti, ovatko ratsastajat todella niin suuria. Tämän kyselytutkimuksen mukaan eivät ole, eivätkä ratsastajat itsekään pidä tuollaista painosuhdetta hyväksyttävänä.”
Fysioterapian asiantuntijana Hyytiäinen huomauttaa, että vaikka ratsastajan paino on usein suurin kiinnostuksen kohde, hän toivoo, ettei tästä tutkimuksesta puhuttaisi painotutkimuksena.
”Tämä on nimenomaan mittasuhdetutkimus, joka sisältää asiat, jotka vaikuttavat ratsukon toimintaan ja sitä kautta hevosen hyvinvointiin. Ratsastajan ja hevosen pituussuhde on yhtä tärkeä suhde huomioida”, Hyytiäinen sanoo.
Tutkijat nostavat esiin useita muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten hevonen pystyy kantamaan tiettyä ratsastajaa. Näitä ovat esimerkiksi hevosen rakenne, kunto ja terveydentila sekä ratsastajan tasapaino, kehonhallinta, fyysinen kunto ja ratsastustaito.
Tutkimuksessa ratsastajan pituus suhteessa hevosen säkäkorkeuteen oli keskimäärin 104 prosenttia. 91 prosenttia tutkimuksen vastaajista piti omaa pituuttaan hevoselleen sopivana. Seitsemän prosenttia piti itseään liian lyhyenä ja viisi prosenttia liian pitkänä.
Ratsastajan sopivan pituuden arvioinnissa pelkkä hevosen säkäkorkeus ei ole paras mittari. Esimerkiksi pitkä ratsastaja voi olla vaikeasti sovitettavissa lyhytselkäisen hevosen satulaan, vaikka hevonen olisi korkea. Ratsastajan vartalon ja jalkojen pituus suhteessa hevosen selkään on merkittävä tekijä ratsukon yhteensopivuudessa.
Hyytiäisen mukaan suurin osa kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että käytössä oleva satula istuu hyvin hevoselle ja ratsastajalle.
”Tämä ei ole se, mitä itse kliinisessä työssäni hevosten fysioterapeuttina näen. Kokemukseni on, että satulat ovat tosi iso haaste. Niiden istuvuudessa on usein ongelmia, jotka ovat hevosen tuki- ja liikuntaelinongelmien taustalla.”
Ratsukon yhteensopivuuteen vaikuttavat ratsastajan paino ja pituus, hevosen koko ja rakenne, hevosen optimaalinen paino, molempien fyysinen kunto, ratsastajan tasapaino ja taito sekä varusteiden ja erityisesti satulan sopivuus hevoselle ja ratsastajalle. Kuva: Tero HyytiäinenTutkimusryhmäläiset toteavat, että vapaaehtoiseen, vaivannäköä vaativaan kyselytutkimukseen osallistuminen tuottaa väistämättä jonkin verran vääristymää vastauksissa. Vankempia tuloksia saataisiin, jos tutkijat voisivat itse jalkautua talleille ja tehdä mittauksia. Tällaisiin paljon resursseja vaativiin tutkimuksiin ei hevillä saa Suomessa rahoitusta.
Tutkijat toivovatkin, että ratsastajan painoa laajempi näkökulma heidän tutkimuksessaan kannustaisi kansainvälisesti tutkijoita tekemää tutkimusta erityisesti pienemmillä ratsukon painosuhteilla sekä ratsastajan ja hevosen pituus-, rakenne-, kunto- ja taitosuhteet huomioon ottavasti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
