Suurella osalla hevosheinäntuottajista sato on lähes tai kokonaan varattu jo ennen kuin heinät on korjattu. Muutos heinäkaupassa on tapahtunut etenkin viimeisten vuosien aikana. Arkistokuva. Kuva: MT:n arkisto
Hevosheinän ensimmäinen sato kärsi kuivuudesta ja kuumuudesta suuressa osassa maata – ”Ainakin neljäsosa puuttui normaalisadosta”
Hevosheinän tuottajilla ja käyttäjillä saattaa olla taas vaikea talvi edessä, sillä viime vuoden malliin ensimmäinen heinäsato jäi niukaksi.Tilaajalle
Muhoksella on saatu heinäkuun alussa liikaakin vettä, kun taas toukokuussa parhaimpaan kasvuunlähtöaikaan heinämaita vaivasi kuivuus. Kuvassa Mika Kukkohovin vesimittarilukema Muhoksella heinäkuisen kymmenen minuutin sadekuuron jälkeen. Kuva: Mika Kukkohovi”Ykkössadosta on vielä neljännes tekemättä. Ensimmäiset korjatut alat eivät määrältään olleet edes kohtalaisia. Ainakin neljäsosa puuttui normaalimäärästä, koska toukokuu oli ensin kylmä ja kuiva ja sitten kuuma ja kuiva”, kertoo heinäntuottaja Mika Kukkohovi Muhokselta.
Heinäkuun alussa Oulun lähellä Muhoksella sen sijaan on vesisateita saatu Kukkohovin mukaan liikaakin.
”Hyvä jos kahta päivää peräkkäin on poutaa ollut. Toivoisin, että sateet loppuisivat, jotta loput ensimmäisestä sadosta voisi tehdä loppuun.”
Kukkohovi on tehnyt heinää myyntiin 1990-luvun lopulta lähtien. Aiemmin tilan heinä meni omien eläinten käyttöön. Suurin osa tilan sadosta päätyy hevosten rouskuteltavaksi ja pieni osa myyntiheinästä menee lampaille, vuohille ja lemmikkijyrsijöille. Tilalla tuotetaan sekä kuiva- että säilöheinää noin 20 hehtaarin alueella.
Pohjois-Pohjanmaalla on noin 15 heinäntuottajan laatuheinärengas, jossa jaetaan kuulumisia ja tietoa.
”Mitä olen rinkiläisiltä kuulostellut, niin joku oli jo saanut kaikki ensimmäisen sadon heinänsä tehtyä, mutta monilla on vielä erinäisiä määriä tekemättä. Heinän määrä oli tänä vuonna yleisesti pettymys”, Kukkohovi kertoo.
Heinän myynti sujuu hänen mukaansa pitkäaikaisten asiakassuhteiden ansiosta hyvin. Vakioasiakkaille menee pääosa sadosta.
”Ainakaan alkusyksystä ei uskalla myydä heinää kuin omille asiakkaille. Pääasiassa hevosheinä menee ratsuille. Viime vuosina heinän matala sokeri on ollut asiakkaiden toiveissa. Aiemmin taas varottiin liikaa valkuaista”, kertoo Kukkohovi havainneensa.
”Ainakaan alkusyksystä ei uskalla myydä heinää kuin omille asiakkaille.” Mika Kukkohovi
Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen laskusuhdanteen vuoksi heinäntuotannossakin kustannukset ovat viimeisten reilun kahden vuoden aikana kohonneet merkittävästi. Kukkohovi toteaa, että kulujen kasvua ei ole pystynyt täysimääräisesti siirtämään heinän myyntihintaan.
”Apulantojen ja polttoaineiden sekä paalimuovien hinnannousu oli aluksi niin järkyttävää, että sitä ei mitenkään olisi pystynyt kokonaan siirtämään hintoihin. Asiakkaat ovat ymmärtäneet tilanteen. Pieni korotus heinän hintaan on nytkin tulossa.”
Kukkohovi toteaa, että pienpaaleihin tehdyn kuivaheinän tuotanto on todennäköisesti vähentynyt Suomessa ilmaston ääri-ilmiöiden seurauksena ja sen saatavuus jonkin verran heikentynyt.
”Me kuivaheinän tuottajat ollaan ukkoutuva porukka, eivätkä nykykelit ainakaan sitä hommaa helpota. Mutta laadukkaalle heinälle on nyt ja on aina ollut markkinoita.”
Elimäellä puhelimeen vastaa työn äärestä Soiniityn kartanon Tomas Nordenswan. Etelä-Suomen laatuheinärenkaaseen kuuluva Nordenswan tuottaa 40 hehtaarin heinäalallaan Kymenlaaksossa latokuivattua heinää pienpaaleissa. Heinät paalataan pellolta pienpaaleihin ja niputetaan koneellisesti useamman paalin eriksi, jotka ajetaan kuivuriin.
”Edelleen olen heinää tekemässä, tänä vuonna ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen on meneillään kyttäilysadonkorjuu sadekuurojen välissä”, Nordenswan kertoo.
Soiniityn ensimmäinen hevosheinäsato on isännän mukaan ollut määrällisesti hyvä. Siihen on ilmeinen syykin: valtaosaa heinämaista pystyttiin kuivimpana aikana kastelemaan läheisen joen vedellä. Heinän laadusta Nordenswan ei osaa sanoa, sillä analyysituloksia ei vielä ole.
Jo ennen satokautta tehdyillä sopimuksilla Soiniityn heinästä myydään yli 95 prosenttia.
”Tällainen sopimus on hyvä molemmille kaupan osapuolille. Ostajalle on heinästä laatutakuu ja ennalta sovittu hinta”, Nordenswan sanoo.
Suoraviivaisesti ei kulujen kasvua ole eteläisessä Suomessakaan kyetty siirtämään heinän hintaan. Nordenswan toteaa, että koska kuivaheinässä ei käytetä muovia, puuttuu tuotannosta yksi merkittävä kuluja kasvattanut tekijä.
Sen sijaan rajuin kustannus sodan syttymisen jälkeen on ollut polttoaineiden hintaloikka. Nordenswanin latokuivuri on tilalla ainut kohde, jossa on pörssisähkösopimus.
”Kuivurin pörssisähkösopimus perustuu teoriaan siitä, että heinää kuivataan kun on kuuma ja tuulinen sää muutenkin. Silloin sähkön pitäisi olla halpaa.”
Viime vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyönä keskisuomalaisen heinäntuottajan toimeksiannosta kyselytutkimus alueen hevosheinän ostajille. Anna-Kristiina Avelan työssä selvisi, että suuri osa keskisuomalaisista hevostoimijoista tunnisti, millaista heinää tallilla tarvitaan. Kyselyssä selvitettiin tarvittavan heinän määrä, käyttökohde, heinätyyppi ja heinän säilytys.
Kyselytutkimukseen vastanneista 93 hevostoimijasta puolet koki, että heidän hevosillaan on jokin ruokintaan vaikuttava erityistarve. Vastauksista selvisi, että tärkeintä keskisuomalaisille hevostoimijoille heinää valitessa oli homeettomuus, pölyttömyys sekä sokerin määrä. Rehuanalyysin arvoista tärkeimpänä pidettiinkin sokeria. Kyselytutkimuksen mukaan rehuanalyysejä osattiin tulkita melko hyvin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa heinäntuottajia ymmärtämään paremmin markkinoita ja asiakkaiden tarpeita, jotta oman tuotannon optimointi helpottuu.
- Osaston luetuimmat
