
Vaikka hevonen on elävä eläin, hevoskauppaan sovelletaan irtaimen esineen kauppaa koskevia lakeja.
Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto SHKL:n toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa kuvailee hevosta monimutkaiseksi kaupan kohteeksi.
Jo kaupan osapuolten ammattitaidon suhde toisiinsa vaikuttaa mahdollisten ongelmien ratkomiseen.
”Jos kuluttajat tekevät kaupan keskenään, silloin noudatetaan kauppalakia. Jos kuluttaja taas ostaa elinkeinonharjoittajalta, sovelletaan kuluttajansuojalakia”, Nummenmaa muistuttaa.
Kaikilta osin sataprosenttisen tervettä ja virheetöntä urheiluhevosta ei ole olemassakaan, Nummenmaa korostaa.
”Joskus tuntuu, että ajatellaan ostettavan kallis mersu halvan Ladan hinnalla. Hintakin täytyy suhteuttaa odotuksiin.”
”Ongelmista tulee enemmän yhteydenottoja ratsuihmisiltä, vaikka jäsenistöstämme kolme neljäsosaa on ravihevosten omistajia.”
Nummenmaan mukaan elävän eläimen kaupassa on ominaispiirteensä. Nykyään hevosia ostavat saattavat olla aiempaa kokemattomampia.
”Aina ei osata asennoitua siihen, että hevosessa voi aina olla jonkinlaisia vikoja”, hän kuvailee.
Ostajalla on velvollisuus tarkistaa kaupan kohde. Kun kaupanteko on siirtynyt yhä useammin verkkoon, tarkistamisen merkitys muuttuu ja korostuu.
Eläinlääkärintarkastus sekä ammattilaisen hyödyntäminen koeajossa tai koeratsastuksessa on Nummenmaan mukaan suositeltavaa.
Hevoset ovat yksilöitä, jotka voivat reagoida muuttuviin olosuhteisiin tai käsittelyyn voimakkaastikin.
”Välillä ostaja voi kokea, että hevosessa on vikaa, vaikka ongelma voi olla jossain muualla.”
SHKL:n jäseninä on sekä ravureiden että ratsujen omistajia. Erilaisten hevosten kauppoihin liittyvät ongelmat ovat erilaisia.
”Ongelmista tulee enemmän yhteydenottoja ratsuihmisiltä, vaikka jäsenistöstämme kolme neljäsosaa on ravihevosten omistajia”, Nummenmaa mainitsee.
Hän arvelee, että ratsuhevosten omistajat saattavat olla herkempiä ja tarkempia varmistamaan asioita joltakin asiantuntijalta.
”Ravureihin liittyvät yhteydenotot koskevat usein jotakin piilevää vikaa, jonka vaikutusta kauppaan sitten arvioidaan. Ratsupuolella yhteydenotot useammin liittyvät hevosen käytökseen tai sen toimivuuteen.”
Jo 25 vuotta SHKL:n toiminnanjohtajana työskennellyt Nummenmaa kertoo hevoskauppojen ongelmia koskevien yhteydenottojen muuttuneen vuosien saatossa.
”Viime vuosina ongelmat erilaisissa sopimuksissa tuntuvat yleistyneen. Kauppakirjoihin halutaan tehdä hevosen mahdollista jatkokäyttöä tai ostajan oikeutta hevosen myymiseen rajoittavia ehtoja. Kun maallikot tekevät sopimuksia keskenään, niiden kanssa voidaan olla äkkiä solmussa.”