
Hevosopisto Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2018-2021 toiminut Thomas Stenius on riita-asian avainhenkilöitä. Hän on joulukuussa 2020 allekirjoittanut yhtiön puolesta sekä Pauliina Mansikkamäen kanssa tehdyn sovintosopimuksen aikaisemmista velvoitteista että vanhat työsopimukset korvaamaan laadittu toimitusjohtajasopimus.
Nämä sopimukset ovat keskeinen osa kiistaa, jossa rehtori-toimitusjohtajana toiminut Mansikkamäki vaatii lähes 300 000 euron korvauksia ja toisaalta Hevosopisto vaatii vastakanteellaan runsaan 50 000 euron korvauksia Mansikkamäeltä.
Sopimukset laadittiin joulukuussa 2020. Thomas Stenius toimi Hevosopiston puheenjohtajana alkuvuoteen 2021, jolloin yhtiökokous nimitti yhtiölle uuden hallituksen. Uusi hallitus irtisanoi Pauliina Mansikkamäen pari kuukautta myöhemmin ja ilmoitti hänen toimitusjohtajasopimuksensa purkamisesta marraskuussa 2021. Purkuilmoituksessaan Hevosopisto katsoi, ettei toimitusjohtajasopimuksessa ja siihen liittyvässä sovintosopimuksessa määriteltyihin korvauksiin ole aihetta.
Hevosopiston tilanne sai vuonna 2020 runsaasti julkisuutta, kun julkisuuteen tuli tietoja yhtiön ja oppilaitoksen huonosta työilmapiiristä ja työhyvinvoinnista.
”Se loppuvuosi 2020 oli aika turbulentti, kun silloin tuli järjestöapinoiden mediahyökkäys”, Thomas Stenius totesi käräjäistunnossa. Myöhemmin Stenius täsmensi tarkoittaneensa Hevosopisto Oy:n osakkaina olevien Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Hippoksen ja niiden edustajien toimia.
”Se loppuvuosi 2020 oli aika turbulentti, kun silloin tuli järjestöapinoiden mediahyökkäys.”
Hevosopisto Oy on nyttemmin moittinut Pauliina Mansikkamäen kanssa laadittuja sovintosopimusta ja toimitusjohtajasopimusta yhtiön edun vastaisiksi. Sopimuksissa muun muassa sovittiin, että Mansikkamäelle korvattaisiin yli tuhat ylityötuntia rahana, mikäli hänen työsuhteensa päättyisi ennen kuin hän on ehtinyt pitää niitä saldovapaina.
”Oletimme, että Mansikkamäen toimitusjohtajuus jatkuisi, eikä se päättyisi kuten teki. Sopimuksen kautta maksuvelvollisuutta ei olisi tullut Hevosopistolle juuri lainkaan, ja sehän oli seuraava hallitus, joka sai aikaan maksujen laukeamisen, kun Mansikkamäki irtisanottiin”, Stenius selvitti.
Uusien sopimusten tekemiseen asti Mansikkamäellä oli erilliset sopimukset rehtorin ja toimitusjohtajan töistä. Stenius kutsui aiempaa sopimuskokonaisuutta idioottimaiseksi.
”Oli tarkoitus myös olla sellainen toimitusjohtajasopimus, joka antaisi työnantajalle vapaammat kädet olla noudattamatta kaikkia normaalin työsuhteen irtisanomisehtoja, jos toimitusjohtajaan ei olla tyytyväisiä.”
Maanantaina todistamassa olleen Mansikkamäen ja tiistaina todistaneen Steniuksen mukaan uusien sopimusten ajankohta liittyi lähinnä vanhimpien korvaamatta olleiden vapaiden vanhenemisvaaraan. Stenius kuitenkin myönsi myös ulkopuolisen paineen liittyneen kokonaisuuteen.
”Rehdisti sanottuna Hippoksen ja Ratsastajainliiton edustajat olivat niin arvaamattomia, ettei tiennyt mitä he olisivat keksineet. Ilmassa oli, että Mansikkamäki halutaan ulos ja myös koko hallitus vaihtoon”, Stenius kuvaili.
”Rehdisti sanottuna Hippoksen ja Ratsastajainliiton edustajat olivat niin arvaamattomia, ettei tiennyt mitä he olisivat keksineet.”
Ratsastajainliitto ja Hippos omistavat Hevosopiston osakkeista yhteensä puolet. Suomen valtio omistaa niiden tavoin neljänneksen, ja yksi neljännes on tasaosuuksin Forssan kaupungilla sekä Jokioisten ja Ypäjän kunnilla.
”Tuossa vaiheessa olin siinä vankassa uskossa, että valtio-omistaja tukee meitä ja saattaa asian kuntoon”, Stenius painotti.
”Meillä oli kova positiivinen tsemppihenki loppuun saakka. Olimme vahvassa uskossa, että jatkamme vielä vuoden 2021 yhtiökokouksen jälkeen.”
Stenius kertoi käyneensä ennen Hevosopiston puheenjohtajaksi nimittämistään pitkän keskustelun opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa, ja mieltäneensä olleensa hallituksessa myös valtio-omistajan edustajana.
”Kunnes valtio käänsi meille selkänsä”, Stenius muotoili. Hän ilmaisi pettymyksensä siihen, että valtio-omistajan äänen käyttäjät olivat todenneet valtion olevan vähemmistöomistaja, eikä ala käydä omistajien enemmistöä vastaan.
Yksi oikeudenkäynnin merkittävistä teemoista ovat Mansikkamäelle vuosina 2016-2020 kertyneet ylityötunnit sekä niiden määrän että korvaamisen osalta. Steniuksen ja Mansikkamäen allekirjoittamissa papereissa ylityökertymäksi todettiin 1460 tuntia, joista osa korvattiin Mansikkamäelle vuodenvaihteessan 2020-2021 kertakorvauksena ja reilut tuhat tuntia jäi varastoon.
Hevosopisto on myöhemmin kiistänyt kertyneiden ylitöiden määrän. Steniuksen mukaan Mansikkamäki kuitenkin teki valtavasti töitä. Stenius kertoi heidän käsitelleen asioita monesti sähköpostitse tai puhelimitse puoleen yöhön asti.
”Hallitus oli tietoinen, että lomapäiviä ja ylitöitä oli paljon.”
”Hallitus oli tietoinen, että lomapäiviä ja ylitöitä oli paljon. Piti päästä taloudellisesti kestävään ratkaisuun, ja meille annettiin tehtäväksi löytää ratkaisu ja sopia asiasta”, Stenius kuvaili lähtötilannetta.
”Meillä oli se tulkinta, että missään tapauksessa ylityötunteja ei voi maksaa sellaisenaan, vaan täytyy päästä jonkinlaiseen sopimukseen. Se olisi rahallisesti ollut niin suuri summa, että Hevosopiston taloudellinen kantokyky ei olisi riittänyt.”
Steniukselta tiedusteltiin myös, olisiko Pauliina Mansikkamäki suostunut toimitusjohtajasopimuksen laatimiseen ilman erillistä sovintosopimusta aiemmista asioista.
”Ei varmastikaan. En minä ainakaan olisi tehnyt”, Stenius vastasi.
”Hänellä oli vahva irtisanomissuoja ja aika paljon perusteltuja saatavia yhtiöltä. Miksi hän olisi luopunut niistä ilman jonkinlaista vastiketta?”
Hevosopiston vastakanne Pauliina Mansikkamäkeä vastaan koskee pitkälti yhtiön silloisten talous- ja hallintojohtajan sekä markkinointi- ja viestintäjohtajan kanssa tehtyjä sitouttamissopimuksia. Hevosopiston mukaan näistä on syntynyt sivukuluineen noin 82 000 euroa vahinkoa.
Thomas Steniuksen mukaan näiden taustalla olivat Hippoksen, SRL:n ja julkisuuden aiheuttamat paineet. Yhtiölle vaadittiin ylimääräistä yhtiökokousta, mutta Stenius halusi vauhdittaa yhtiön tilinpäätöksen valmistumista niin, että ylimääräiselle kokoukselle ei olisi tarvetta.
”Meille tuli kiire saada asiat kuntoon ja esitin hallitukselle, että yritetään aikaistaa tilinpäätöksen valmistumista, että voitaisiin idioottimaisen ylimääräisen yhtiökokouksen sijaan pitää normaali yhtiökokous”, Stenius kuvaili.
”Mediahyökkäys oli niin valtava, ja hänellä kuten monella muullakin oli pelko, että tämä ei lopu hyvin. Niin kuin ei loppunutkaan.”
Steniuksen mukaan talous- ja hallintojohtaja otti julkisuudessa olleet väitteet hyvin raskaasti, ja myös viestintä- ja markkinointijohtaja oli lähtökuopissaan.
”Hän vastasi myös viestinnästä ja laati tilinpäätökseen tarvittavan toimintakertomuksen ja muut faktat, jotka siihen numeroiden lisäksi kuuluvat. Pyrkimys oli pitää johtoryhmä kasassa, ettei Mansikkamäki jää yksin”, Stenius kuvaili sopimusten merkitystä.
”Halusimme varmistaa, että talousjohtaja ei lähde, ja me Mansikkamäen kanssa tarjosimme hänelle paremman irtisanomissuojan kuin hänellä oli. Mediahyökkäys oli niin valtava, ja hänellä kuten monella muullakin oli pelko, että tämä ei lopu hyvin. Niin kuin ei loppunutkaan.”
Tiistaiaamupäivänä oli määrä kuulla todistajana myös Hevosopiston hallituksen sihteerinä toiminutta asianajaja Antti Linnaa. Hänen osaltaan käräjäoikeus päätyi keskustelun jälkeen linjaamaan, että Linnalla on asianajajan salassapitovelvollisuuden perusteella oikeus kieltäytyä todistamasta. Linna oli nimetty Pauliina Mansikkamäen todistajaksi, mutta Hevosopisto vastusti hänen esiintymistään todistajana.