Risto Kotiranta syöttää hevosilleen kuivaheinää. Kuva: Marja Seppälä
”Korttakaan ei ole saatu kuivuriin” – kuivaheinän teko pitkittyy sateiden takia
Kesän epävakaiset sääolosuhteet ovat tehneet heinänkorjuusta haastavan urakan. Etenkin kuivaheinän teko on ollut paikka paikoin lähes mahdotonta.Tilaajalle
Epävakaat säät ovat paikoin vaikeuttaneet merkittävästi kuivaheinän tekoa. Kuva: Marja SeppäläKesän sateisuus ja kylmyys on hankaloittanut hevosille sopivan heinän korjaamista.
”Poutajaksoja ei juuri ole ollut. Märkää maata vasten heinä ei kuivu”, kertoo Etelä-Suomen laatuheinärengas ry:n puheenjohtaja ja MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Antti Arminen.
Korkea ilmankosteus vaatii lisälämpöä kuivureissa, ja märät pellot huonontavat kantavuutta. Säilöheinä saattaa pilaantua virhekäymisen vuoksi.
”Suurilla sademäärillä ongelmaksi on tullut heinätöissä harvoin koettu peltojen kantavuus. Heinä saveutuu märällä pellolla työkoneiden pyörien alla käyttökelvottomaksi. Säilöheinä on vaarassa pilaantua muovipaalissa virhekäymisen vuoksi, maa-aineksen ja maamikrobien kontaminoimana.”
Viileät säät hidastavat heinän kasvua ja korjuun viivästyessä laatu heikkenee, kertoo Arminen.
”Hevosille sopivan heinän tilanne ja saatavuus alkavat olemaan kuluvan kesän sadon osalta jo vaarassa.”
”31 vuotta olen hevosheinää myyntiin tehnyt ja voisin sanoa, että tämä on kyllä ensimmäinen kerta, ettei ole tullut neljän päivän poutaa yhtään.”
Kuivaheinän teko on ollut käytännössä mahdotonta jatkuvien sateiden takia.
”Korttakaan ei ole saatu kuivuriin heinää”, kertoo viljelijä Juha Sivo Kärkölästä.
Heinänteko alkoi säilöheinän korjaamisella kesäkuussa, kertoo Sivo 9. heinäkuuta antamassaan haastattelussa. Tuolloin poutajaksoja oli niukasti – vain kerran osui peräkkäin kolme poutapäivää.
Sen jälkeen sää on ollut vielä epävakaisempi, eikä kuivaa korjuusäätä ole juurikaan ollut.
Säilöheinää on hänen mukaansa korjattu 22 hehtaaria, mutta yli hehtaari on jäänyt tekemättä peltojen märkyyden vuoksi.
Sivon mukaan Kärkölässä kuivaheinä tehdään tavallisesti kesäkuun viimeisellä viikolla, eikä heinäkuun alussa ole yleensä enää heinäntekoa. Kylmyys on kuitenkin hidastanut kasvua.
”Tällä viikolla olisi vielä saanut ihan erinomaista heinää ravintoarvoiltaan. Jos viikonlopun sateet peruuntuisivat, pääsisi kuivaheinää tekemään”, Sivo summaa.
Sivo korjaa noin 85 prosenttia heinästä säilöheinänä, mutta tarvitsee silti yli 100 000 kiloa kuivaheinää.
”Tänä kesänä ei ole normaalia sadonkorjuuta tehty kuin ensimmäiset 21 hehtaari ja sen jälkeen heinä on vain pelastettu pellosta.”
”31 vuotta olen hevosheinää myyntiin tehnyt ja voisin sanoa, että tämä on kyllä ensimmäinen kerta, ettei ole tullut neljän päivän poutaa yhtään”, Sivo toteaa.
Kouvolassa kuivaheinän korjuu on päästy aloittamaan, mutta niukasti.
”Kuivaheinää on tehty reilu 10 hehtaaria ja toiset 10 olisi tavoitteena – saa nähdä onnistuuko”, kertoo viljelijä Risto Kotiranta.
Viime vuonna heinät oli jo korjattu kesäkuun puolella, mutta tänä vuonna sateet ovat viivästyttäneet korjuuta paljon.
Heinän vanhentuessa sen valkuaispitoisuus laskee ja sokeripitoisuus nousee. Kotirannan mukaan varsinkin urheiluhevoset, kantavat tammat ja varsat tarvitsevat valkuaispitoista heinää. Kun sitä ei saada, ravitsemuksellinen vajaus joudutaan korvaamaan lisäravinteilla.
Kylmän sään ja kosteuden vuoksi heinän kuivattamiseen joudutaan käyttämään lisälämpöä, mikä tuo mukanaan lisäkustannuksia.
Kostean sään vuoksi heinää pitää pöyhiä tavallista enemmän, mikä lisää maasta tulevien epäpuhtauksien määrää.
Vaikka heinät ehtisivätkin päivän aikana kuivahtaa pinnalta, ovat alimmaiset kerrokset jo illaksi kosteita maaperän kosteuden vuoksi.
- Osaston luetuimmat
