
Sääennusteiden tarkkuuden ja luotettavuuden paranemisesta huolimatta kuivaheinän viljelijän on oltava tarkkana eri viljelyvaiheiden töiden ajoituksessa. Heinänlaadun kannalta kriittisin vaihe on 3-5 -päiväisen korjuuajankohdan valinta.
”Eri työvaiheet ovat tärkeitä, mutta kriittisin vaihe on päättää ajankohta, milloin kuivaheinän teko aloitetaan”, liperiläinen viljelijä Lauri Koponen tietää kokemuksesta.
Heinänteon ajankohta sijoittuu yleensä lähelle juhannusta, jolloin heinän kukinta ei vielä ole alkanut ja myös poutajaksot ovat todennäköisimmät. Yksikin virhe jossain työvaiheessa voi heikentää merkittävästi heinänlaatua.
”Kun sääennuste on tulkittu suotuisaksi, kuivaheinän korjuu aloitetaan. Jokaisessa työvaiheessa on oltava tarkkana ja koneiden säätöjen on oltava kohdallaan.”
Peltokuuselan tila siirtyi 2024 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa Lauri Koposen, 23, nimiin. Tila toimii yhdistettynä viljely- ja metsätilana.
Kuivaheinän lisäksi tilalla viljellään rehuviljaa sekä riistahernettä. Kokonaispeltoala on reilu sata hehtaaria. Kuivaheinää korjataan kaikilta lohkoilta muovitettuihin suurpaaleihin. Lohkokoot vaihtelevat 2:sta 17 hehtaariin. Hyvä hehtaarisato tuottaa 10-12 suurpaalia.
”Asiakkailla on erilaisia vaatimuksia kuivaheinälle ja siksi paalit myydään tietyille asiakkaille lohkoittain ravintoarvojen ja koostumuksen mukaan”, Koponen perustelee.
Myytävän heinän hintaan ei lohkottamisella ole suurta vaikutusta, poikkeuksena ovat lohkot, joilta korjattujen heinien sokeripitoisuus on alhainen.
”Matalasokeristen heinien hinta on hieman korkeampi niiden suuren kysynnän takia.”
”Eri työvaiheet ovat tärkeitä, mutta kriittisin vaihe on päättää ajankohta, milloin kuivaheinän teko aloitetaan.”

Koposen mukaan kuivaheinän laatuja ei ole vielä onnistuttu luokittelemaan tarkalleen eri luokkiin, mutta yleisesti ottaen matalasokeriset kuivaheinät ovat kysytyimpiä.
Jos satokaudella saadaan lohkolta korjattua vielä toinen sato, hintataso voi laskea heikompien ravintoarvojen mukana.
Tilan heinäalat uusitaan viiden vuoden välein aina viljan aluskasvina sertifioidulla siemenellä.
”Viljan aluskasvina kylväminen vähentää rikkakasvien määrän lisäksi työvaiheita.”
”Matalasokeristen heinien hinta on hieman korkeampi niiden suuren kysynnän takia.”
Kaikki kuivaheinän viljelyn työvaiheet tehdään itse lannoituksesta paalien pinkkaukseen asti. Hyvän laadun varmistaminen edellyttää, että kaikki työvaiheet suoritetaan juuri ajallaan. Urakoitsijan käytön varaan laskeminen lisää riskialttiutta tiukan aikaikkunan takia.
Tilan asiakkaat tulevat pääasiassa Pohjois-Karjalan alueelta. Kuivaheinän ostajia ovat hevostilat sekä muutamat karjatilat.
”Meidän edullisten toimitushintojen ansiosta vain harvat kauempaa tulevat asiakkaat hoitavat kuljetukset itse.”
Pienemmät, muutaman paalin tilaukset Koponen kuljettaa asiakkaalle autotrailerilla. Suuremmat tilaukset toimitetaan perille traktorin paalikärryllä. Riistaherne ja rehuvilja myydään suoraan tilalta joko toimitettuna tai asiakkaan itse noutamana.
”Asiakkailla on erilaisia vaatimuksia kuivaheinälle ja siksi paalit myydään tietyille asiakkaille lohkoittain ravintoarvojen ja koostumuksen mukaan.”
Tilan tuotantoa on kehitetty ja tehostettu tuntuvasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Peltoja on kunnostettu, kalkittu ja salaojitettu.
Meneillään olevan uuden klapikuivaamon rakentamisen jälkeen polttopuun myynnin osuus tulee nousemaan noin neljäsosaan koko tilan liikevaihdosta. Kaikki polttopuu valmistetaan omasta metsästä korjattavasta puusta.
Lauri Koponen valmistui harvesterinkuljettajaksi Valtimon metsäoppilaitoksesta vuonna 2018. Koneellinen puunkorjuu on kuitenkin toistaiseksi ulkoistettu.
”Polttopuiden valmistus täydentää tilan töitä talvikaudella sekä satunnaisesti myös kesällä peltotöiden lomassa. Laadukkaalle, kohtuuhintaiselle polttopuulle on tilaa markkinoilla.”
Viime vuosina huonoimpia kasvatusmetsiä on siistitty kaivinkoneella ja giljotiinikouralla energiapuuksi.
”Tavoitteena on jatkaa tilan tuotannon tehostamista kaikilla tuotesuunnilla.”
Liperi, Ahonkylä
Viljely- ja metsätila
Koposen suvun omistuksessa 1910-luvulta lähtien
Rehuviljan, kuivaheinän ja riistaherneen viljely
Polttopuut