

Kun leveäläsinen RH’s Totally Joker syntyi keväällä 2012, sen musta täysveli Totally More RH oli edellisenä vuonna myyty saksalaisessa huutokaupassa Italiaan 33 000 eurolla. Siitä tulikin hieno hevonen, jalostukseen hyväksytty ori.
Mutta pikkuveljestä tuli se, joka pyrkii maailmanmestaruuskilpailuihin – pararatsastuksessa.
Totally Joker tuli Iia Wennerstrandin ja Ida Tuomisen talliin, kun sen kasvattaja Tarja Malmström toi sen satulaan totutettavaksi. Isoveli samasta emästä Asherah Ishtarista oli ollut pieni ja villi, mutta Jokeri oli iso ja viisas. Kesti neljä päivää, ja se käveli ratsastaja selässään.
Wennerstrand ihastui heti, ja kun Malmström myöhemmin soitti ja kysyi, ostaisiko tämä Jokerin, hän ei kauaa miettinyt. Tärkein syy oli varsan isä Totilas.
Kun Totilas esiintyi ensimmäistä kertaa isolle kansainväliselle yleisölle Saksassa, Wennerstrand nousi katsomossa taputtamaan seisaallaan.
”Monet ovat rokkistarojen faneja, minä Totilaksen fani”, hän hymyilee.
Jokeri ruunattiin kaksivuotiaana, ja kolmivuotiaana se oli toinen kyvyt esiin -finaalissa. Koulutus sujui hyvin ja ruuna oppi kaiken tarvittavan jopa grand prix -luokkia ajatellen.
Se kävi Suomessa kuitenkin lopulta vain muutamat kilpailut. Ollessaan kuusivuotias Jokeri pelästyi tarhassa puiden kaatamista, kaatui ja sai vamman SI-alueelle.
Vamma parani pääosin hyvin, mutta vuosien kuntoutuksen jälkeenkään ruuna ei pystynyt vaihtamaan laukkaa oikealla tavalla toiseen suuntaan.
Ida Tuominen asui siinä vaiheessa jo ratsuttajana Saksassa. Hän yllytti äitiään luopumaan hevosesta.
”Sanoin, että mitä sä sen kanssa hakkaat päätäsi seinään. Myy pois, me löydetään Saksasta sulle parempi”, Tuominen muistelee.
Äiti suostui pitkin hampain, ja Jokeri lähti tyttären luo myyntiin.
Eläinlääkärintarkastus toi kuitenkin lisää huonoja uutisia. Jokerilla oli tulehdus hankositeen kiinnityskohdassa kolmessa jalassa.
Sairausloma kesti puoli vuotta, ja sen aikana Tuominenkin tykästyi persoonalliseen ruunaan. Päätettiin, että sitä ei myydä ikinä.

Jokerin uuden uran vammaisratsuna keksi Tuomisen saksalainen puoliso Tomas Markevicius, joka työskentelee Japanin pararatsastusmaajoukkueen kanssa.
Aluksi Tuominen tosin torppasi koko ajatuksen, sillä Jokeri on omalla tavallaan haastava ja vahva hevonen. Vasta kun mies sai nimenomaiseksi tehtäväkseen löytää iso hevonen käyntiluokkiin, hän suostui kokeiluun.
Eikä aikaakaan, kun 65-vuotias Junichiro Okawa lensi kokeilemaan Jokeria. Peruskoulun opettajana työuransa tehnyt mies oli nuorena kilpaillut esteillä ja vähän kenttäkilpailussakin. Yhdeksän vuotta sitten hänelle diagnosoitiin vakava lihassairaus, ja silloin hän päätti haastaa itseään pararatsastuksessa.
Kun paljolti pyörätuolilla liikkuva herra Okawa ratsasti ensi kerran Jokerilla, oli selkäännousu ensimmäinen haaste.
Yksi piti hevosta kiinni, toinen auttoi Okawan selkään ja kolmas laittoi hänelle jalustimen jalkaan. Lopuksi nostettiin vielä ratsastajan ylävartalo pystyyn, koska hänen oma lihasvoimansa ei riittänyt tähän.
”Kyllä mua vähän pelotti. Hän oli niin hauraan näköinen mies”, Tuominen huokaa.
Jokeri oli alusta asti loistava.
Mutta Jokeri oli alusta asti loistava. Se ei halua, että sitä vedetään ohjista tai ratsastetaan vahvalla pohkeella, ja ehkä juuri siksi se toimii hyvin heiveröisen herra Okawan kanssa.
Hän ratsastaa nivelkuolaimella hyvin kevyellä ohjasotteella ja ilman raippoja. Reisien yli menevät tarrat auttavat ratsastajaa pysymään satulassa.
Okawa kehuu Jokeria älykkääksi, kohteliaaksi ja luotettavaksi kumppaniksi.
”Joker hyväksyy minut täysin huolimatta heikentyneestä voimastani ja keskittyy aina täysin, suorittaen kanssani loppuun saakka”, hän sanoo ja kiittää koko hevosen ympärillä olevaa tiimiä.
Okawa asuu Japanissa ja treenaa siellä toisella hevosella, ja Jokeri elää Saksassa Tuomisen ratsastuksessa.
Okawa ja RH’s Totally Joker kilpailivat ensimmäiset yhteiset kilpailunsa Tanskassa vuonna 2023 hyvin lyhyen tuttavuuden jälkeen.
”Herra Okawa sai mennä pää edellä kylmään veteen. Ne olivat kansainväliset kahden tähden kilpailut. Liput liehuivat, ja me sanoimme, että tässä on keskihalkaisija, sinne vaan”, Tuominen muistelee.
Hyvin se meni. Lähtijöitä ei ollut kuin kaksi, mutta voittoruusuke saatiin ja hyvä aloitustulos 68,334.
”Olen oppinut ihailemaan hevosia entistä enemmän, millaisia suorituksia ne paramaailmassa tekevätkään!”
Aktiivisen kilpailukauden lopussa ratsukko oli ryhmässään maansa paras, ja valmis Pariisin paralympialaisiin.
Versailles jäi kuitenkin kokematta vaadituissa kilpailusuorituksissa eli kvaaleissa tapahtuneen virheen takia. Yksi alemman tason kilpailu oli jäänyt kilpailematta, eikä paikkaa joukkueessa irronnut.
Tänä vuonna Okawa sai sydänkohtauksen ja kauden ainoat kilpailut olivat Hagenissa. Vaikka sade haittasi, niistä saatiin kvaalit, jotka oikeuttavat kilpailemiseen maailmamestaruuskilpailuissa ensi vuonna.
Wennerstrand, Tuominen ja Markevicius tukevat palavasti japanilaisen matkaa niihin.
”Hänen unelmastaan on tullut meidänkin unelma”, Tuominen hymyilee.

Ensi ajatuksella saattaa tuntua siltä, että tottahan kilpailuissa on helppoa, jos vain kävellään, mutta eihän se niin mene. Vieraassa paikassa hevonen helposti menettää keskittymisensä, hypähtää raville tai laiskistuu.
Jokerille käynti on supervoima.
”Se vain marssii tahdissa, isoa puhdasta käyntiä. Hän on siinä hänen omassa nyökkymuodossa, ja hän vain menee”, Tuominen kuvaa.

Hän itse on kouluratsastusammattilainen, jolle on ollut palkitsevaa tutustua paratsastukseen lajina.
”Pararatsastus on hirveän hieno laji, ja ihailen paratsastajia ja heitä, jotka kouluttavat hevosia sinne”, Tuominen sanoo.
”Ja olen oppinut ihailemaan hevosia entistä enemmän, millaisia suorituksia ne paramaailmassa tekevätkään! Vaikeammissa luokissa ratsastus on todella taitavaa, ja alemmissa on ihailtavaa, kuinka hyvin hevoset toimivat. Ratsastajat ovat erilaisten heikkouksien kanssa, ja ne vain kulkevat!”
Hän toteaa, että esimerkiksi Okawa ei juuri pysty kuin ohjaamaan.
”Tuntuu kuin Jokeri varoisi, kuinka se vaistoaisi, että selässä on joku, jonka kanssa pitää varoa”, Tuominen hymyilee.