Tommi Lähdekorven mukaan ratamestari on ensi vuonna Porin ravien ainoa täysipäiväinen työntekijä. Kuva: Maaret Kautto/Satakunnan Viikko
Raviratojen keinot talouden tasapainottamiseen: säästöt, ulkopuoliset tapahtumat ja uusi liiketoiminta
Raviratojen rahat vähenevät taas ensi vuodelle. Silti radat kokevat, että suurimmat säästötoimenpiteet tehtiin jo tälle vuodelle.Tilaajalle
Suomessa ajetaan ensi vuonna 380 ravipäivää. Määrä on 21 ravipäivää vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kuva: Elina PaavolaEnsi vuodelle Suomen raviradat jaetaan entistä voimakkaammin kahteen eri kategoriaan.
Talvikaudella ajavat raviradat tulevat saamaan hieman tätä vuotta suuremman toimintatuen. Ne maakuntaradat, joita ei lasketa talviratoihin, saavat ennakkotietojen perusteella lähes 30 prosenttia tätä vuotta alemman toimintatuen.
Vaikka tilanteet ovat tukalia, ratojen vetäjät kommentoivat tilanteita rauhallisesti.
”Toimintatuki laski jo tälle vuodelle merkittävästi. Ensi vuodelle laskun ei pitäisi olla yhtä iso, mutta toki vasta odotamme lopullisia tukipäätöksiä”, Porin raviradan toimitusjohtaja Tommi Lähdekorpi mainitsee.
Porissa ajetaan ensi vuonna 13 ravipäivää. Radan kausi alkaa helmikuussa.
Tommi Lähdekorpi uskoo ratamestarin olevan ensi vuonna ainoa Porin raviradan kokopäiväinen työntekijä.
”Omaa työtilannettani arvioidaan tarpeen mukaan, mutta en usko olevani koko vuotta täysipäiväisesti radalla töissä”, Lähdekorpi toteaa. ”Kausi alkaa helmikuun lopulla ja kesälläkin on parin kuukauden ravitauko. Yritämme saada tiloja vuokrattua mahdollisimman paljon muille tapahtumille.”
Vakituisesta toimitusjohtajasta luopumisesta päätettiin jo Forssan raviradalla, joka ilmoitti Eeva Karvosen työsuhteen yhteisymmärryksessä tehdystä purkamisesta.
Henkilöstökulujen lisäksi raviratojen suurimpiin kulueriin kuuluu radanhoito. Osa radoista on tiedottanut tinkivänsä kaviouran kuluista. Mikkelissä päätettiin, että talvikaudella rataa ainoastaan aurataan. Rovaniemellä rataa hoidetaan jatkossa talkoovoimin.
Porissa radanhoito ei Tommi Lähdekorven mukaan kuulu päällimmäisiin säästökohteisiin.
”Meidän on kuitenkin tarjottava hyvät valmennusolosuhteet ratavalmentajille sekä alueen muille toimijoille”, hän toteaa.
Antti Perttunen tämän vuoden Kymi GP:n lähtölistan vierellä. Ensi vuonna Kymi GP ajetaan elokuussa kesäkuun sijasta. Kuva: Ville ToivonenKouvola kuuluu Porin tavoin maakuntaratoihin, jotka ajavat tulevaisuudessa vajaan kauden, ja sen myötä radan toimintatukea leikataan.
”Ei meillä ole kuin kahden kuukauden talvitauko”, radan toiminnanjohtaja Antti Perttunen huomauttaa.
Kouvolan tämän vuoden viimeinen kilpailupäivä on juuri ennen joulua ja uusi kausi alkaa maaliskuussa, jolloin Kouvolassa on 75-ravitkin.
”Toimintaa on tehostettu ja samalla linjalla jatketaan myös ensi vuonna. Meillä kuitenkin on suhteellisen hyvä tilanne, kun olemme velaton rata, jolla tase on kunnossa”, Perttunen muistuttaa.
Ravipäiviä Kouvolassa on ensi vuonna 14.
”Pitäisi vaan löytää lisää käyttöä raviradan kiinteistöille”, Antti Perttunen kiteyttää haasteen.
Marita Huttunen on suhteellisen tyytyväinen Kuopion raviradan tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen. Kuva: Juho Hämäläinen / Suomen HipposKuopio kuuluu vuoden ympäri kilpaa ajaviin talviratoihin. Ensi vuonna 24 ravipäivää ajavan radan toimitusjohtaja Marita Huttusen mukaan ensi vuoden toiminnan suuntaviivat ovat melko samansuuntaiset kuin kuluvana vuonna. Kuopion toimintatuki tippui tälle vuodelle lähes 90 000 euroa.
”Tälle vuodelle tuli iso kuoppa täytettäväksi, mutta olemme saaneet hyvin ulkopuolisia tapahtumia raviradalle. Lisäksi yleisö on löytänyt moniin ravitapahtumiimme hyvin”, Huttunen iloitsee.
”Kaikkia kuluja tarkastellaan kriittisesti, mutta ajamme läpi talven kilpaa, joten senkin takia radanhoito on tärkeimpiä prioriteetteja. Tällä tietoa emme tule tinkimään radanhoidosta ensi vuodelle.”
Pertti Koskenniemi haluaa kulujen karsimisen sijasta lisätä tulovirtaa Vermossa. Kuva: Ville ToivonenPäärata Vermo ajaa ensi vuonna 41 ravipäivää. Tällä kaudella Vermo ajoi 43 ravipäivää, mutta vielä toissa vuonna Vermossa ajettiin 51 ravipäivää.
Vermoa johtavan Pertti Koskenniemen mukaan suurimmat säästötoimenpiteet maan pääradalla on jo toteutettu.
”Kuluja säästämällä Vermon tulosta ei enää saa paljoa paremmaksi. Tulos täytyy saada paranemaan liikevaihtoa kasvattamalla”, Koskenniemi painottaa.
”Toimintoja tehostetaan myös ensi vuonna. Ne kuitenkin ovat sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät näy kilpailijoille tai valmentajille.”
Vermon merkittävä hanke on keskikentän valtava uudistusurakka, jonka yhteistyökumppanit julkistettiin lopulta keskiviikkona.
Koskenniemi toivoo tapahtuma-alueen lisäävän raviradan tuloja selvästi.
”Ensimmäinen konsertti uudella alueella on tarkoitus järjestää alkukesästä”, Koskenniemi mainitsee.
Pertti Koskenniemi kertoo, että Vermossa ajettaisiin mielellään muutama ravipäivä enemmän kuin ensi vuonna on ohjelmassa. Toimitusjohtajan mukaan noin 45 kilpailupäivää olisi Vermolle sopiva taso.
”Pidämme harjoitusolosuhteet kunnossa ympäri vuoden, eikä muutama ravipäivä lisää toisi lisää kustannuksia radanhoidon suhteen”, hän huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
