Ruotsalaiset opettavat tekoälyä lukemaan hevosta – tavoitteena kehittää työkaluja hevosen kivun ja sairauden havaitsemiseen
Ruotsissa on meneillään tutkimusprojekti, jossa kehitetään tekoälymenetelmiä ihmisen avuksi hevosen terveyden ja mielentilan ymmärtämisessä.
Ihmisen kasvonilmeet syntyvät 42 eri lihasaktivaation tuloksena, hevosella 26:n. Tutkijoiden mukaan hevosellakin on runsaasti ilmaisuvoimaa kasvoissaan. Kuvassa huolestunut tamma, jonka viereisen tarhan hevoset ovat juosseet laitumelle pois näköpiiristä. Kuva: Kati Susi”Tekoälymenetelmät, jotka objektiivisesti osaavat lukea eläintä, voivat antaa eläinlääkäreille ja eläinten omistajille paremman käsityksen eläimen terveydestä ja jopa sen sisäisestä elämästä ja ajatuksista”, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hedvig Kjellström Ruotsin kuninkaallisesta teknisestä korkeakoulusta.
Kjellström esittelee tutkimusprojektiaan eläinten korkeakoulun julkaisemalla videolla. Projektissa tekoälysovellusta kehitetään yhdessä tietojenkäsittelytieteen ja eläinlääketieteen tutkijoiden kanssa.
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää parempia työkaluja hevosen kivun ja sairauden havaitsemiseen. Tutkijat arvelevat, että menetelmistä tulee olemaan apua myös hevosten ajatusten ymmärtämiseen.
Menetelmä perustuu koneoppimiseen: miljoonien kuvien ja videoiden tiedot ladataan järjestelmään ja algoritmi vertaa terveen ja sairaan hevosen liikekuvioita ja ilmeitä. Menetelmän tulkinnat perustuvat biologiseen tietoon esimerkiksi hevosen kasvolihasten toiminnasta silloin kun se kokee kipua.
Eläinten joskus epäselvien signaalien tulkinnassa on normaalielämässä haasteita, koska saaliseläimenä hevonen peittää kipunsa ja heikkoutensa, jottei herättäisi saalistajien huomiota. Ruotsalaistutkijat toteavat, että tämä ominaisuus tekee eläimen kokeman kivun arvioimisen vaikeaksi eläinlääkäreillekin.
Professori Kjellström on työskennellyt tekoälyn parissa neljännesvuosisadan ja tutkinut paljon ihmisen liikkeen ja kasvojen ilmeiden yhteyttä. Ihmisen kasvonilmeet syntyvät 42 eri lihasaktivaation tuloksena. Hevosella vastaava määrä lihasaktivaatioita kasvoissa on 26, eli tutkijoiden mukaan niilläkin on runsaasti ilmaisuvoimaa kasvoissaan.
Ruotsalaistutkijat ennustavat, että hevosalalle kehitetään lukuisia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia jokapäiväiseen käyttöön, niin treenaamiseen, ruokintaan kuin terveyden arviointiin.
”Olisi todella hyvä, että erilaisten sovellusten avulla kyettäisiin entistä varmemmin tulkitsemaan eläimen signaaleja ja näin antamaan sille parempi elämä”, toteaa Kjellström tutkimuksen esitelyvideolla.
Video ruotsalaisten tekoälytutkimuksesta Sveriges Utbildningsradion sivuilla
- Osaston luetuimmat
