

Nykyään vantaalainen Marko Häkkilä on kulkenut pitkän polun raviurheilun parissa. Alle kouluikäisenä ensimmäisen kerran raveissa käynyt Häkkilä jäi lajiin kerrasta koukkuun.
”Suonenjoen mansikkaraveista kaikki lähti tasan viisikymmentä vuotta sitten. Porukat harrastivat raviurheilua Joensuussa noihin aikoihin ja olin onnekkaassa asemassa, että ajauduin jo nuorena raviurheilun pariin”, Marko Häkkilä kiittelee.
Pelkästään aidanvarressa Häkkilä ei ole vuosikymmeniä seisoskellut.
”Minulla asui Lappeenrannassa sukulaisia, jotka tekivät yhteistyötä Risto Langin kautta. Sitä kautta tuli oltua kesät siellä. Yhdeksän vanhana olen ollut jo tallihommissa. Talikonvarresta kaikki on lähtenyt."
”Hevosilla on tullut ajettua säännöllisesti näihin päiviin ja kävin muun muassa Vermossa ajamassa Harri Åkerlundilla siihen asti, kunnes hän viime syksynä lopetti oman tallinsa pitämisen.”
Myös kasvatus- ja omistusrintamalla on riittänyt tapahtumia. Elämän tähänastista kohokohtaa raviurheilun saralla ei tarvitse kauaa miettiä.
”Embassy Caviarin Kriterium-voittoa on vaikea pistää paremmaksi. Se voitto tuli vielä omalla kasvatilla.”

Tällä hetkellä hänen ilonaiheensa kaviourilla on nelivuotias tamma Cimallus, joka ei ole vielä kolmen kilpailun jälkeen tappiota kokenut. Hevosen tuorein kilpailu on Pikkupelimanni-ajon karsintalähtö, jonka se voitti hienolla tavalla johtavan rinnalta.
”Tamma teki todella väkevän juoksun. Pidän Rokkijätkää todella hyvänä hevosena, mutta Cimallus pystyi tulemaan siitä ulkopuolelta ohi. Varsinkin tamman tyyli miellytti kovasti.”
Nuoren tammalupauksen emä on Cordiitta, joka on yksi kaikkien aikojen suomenhevosperiyttäjistä. Marko Häkkilä iski silmänsä tammaan jo vuosia sitten.
”Olen teettänyt Cimalluksen tilaustyönä”, Häkkilä kertoo.
”Pyysin Sepon (Suuronen) Elitloppet-laivalla 2019 sviittiini käymään. Olin tutkinut jo asian valmiiksi ja valinnut oriinkin. Kun Seppo tuli, kysyin häneltä, voisiko tamman astuttaa Välähdyksellä, ja ostan sen varsan sitten. Sovittiin summa ja lyötiin kättä päälle.”
Yhteisen sävelen löytäminen Seppo Suurosen kanssa oli helppoa, sillä Häkkilä kertoo heidän olleen kavereita jo yli 40 vuoden ajan.
”Olemme enemmänkin nykyään tekemisissä ja usein tulee puhuttua ihan muista asioista kun hevosista. Aina ei muista edes Cimalluksesta kysyä”, Häkkilä naurahtaa.

Perjantaina Cimallus joutuu tähänastisen uransa kovimman tehtävän eteen Pikkupelimanni-ajon finaalissa, kun vastaan asettuu muun muassa superori Weikko.
”Maltillisin mielin ollaan liikkeellä. Viiden joukkoon odottelen hevosta. Tamma oli karsinnassa ensimmäisen kerran lähtöauton perässä, ja se mietityttää, kuinka se tulee menemään. Kyseessä on kuitenkin vielä varsa. Keliolosuhteet ja kaikki vaikuttavat päivän suoritukseen. Karsintapäivänä se esimerkiksi laukkaili lämmityksessä, kun se väisteli varjoja ja hyppi niiden ylitse.”
”Sitä on tarkoitus ajaa maltillisesti sisään näihin lähtöihin. Tätäkin kilpailua mietimme pitkään, ajetaanko vai ei. Tammalähtöjä sen kanssa ajaisi mielellään. Jyväskylän kuninkuusraveissa on esimerkiksi Pikkuprinsessa-lähtö.”
Lupaavasta alusta huolimatta Marko Häkkilä suhtautuu tulevaisuuteen rauhallisin mielin.
”Hevosten kanssa on tullut elettyä niin kauan, että ei auta kuin mennä päivä kerrallaan. Matkan varrelle on mahtunut paljon harmiakin, kun kalliita varsoja on jouduttu muun muassa lopettamaan. Nautitaan ennemminkin nykyhetkestä.”
Tällä hetkellä Cimallus on Häkkilän ainoa Suomen puolella kilpaileva ravuri. Hevosia löytyy silti muualtakin.
”Ruotsissa on tällä hetkellä kimpassa hevosia. Ruotsin raveja tulee myös sen myötä katsottua todella paljon.”
”Raviurheilun tilanne Suomessa on tällä hetkellä valitettavasti epävarmaa, miten meille käy esimerkiksi rahoitusongelman kanssa. Pitkät varsaprojektit ovat riski ja se rajoittaa Suomeen investoimisessa.”