
Nykyinen hallitus on vielä hetken aikaa kuskin paikalla Suomen valtion johdossa.
”Tietysti tavoitteena on, että samanlainen liikenne- ja viestintäpolitiikkaa, mitä olemme harjoittaneet, jatkuisi myös tästä eteenpäin”, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) viime viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä MP-messuilla.
Liikenteestä kerätään vuosittain kahdeksan miljardia euroa erilaisina veroina. Hallituksella on meneillään liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus, joka on selvitysvaiheessa. Tarkoituksena on kartoittaa, miten veroja kerätään ja miten jatkossa pitäisi tehdä.
”Uudistuksessa nimenomaan painotetaan ostovoimaa”, Ranne sanoo. Yksi osa on käyttövoimaverotuksen tasapuolistaminen.
”Polttomoottori ei edelleenkään ole pahis, mutta jokaisen pitää itse pystyä valitsemaan käyttövoimansa.”
Ranteen mukaan sähköä liikenteessä tullaan verottamaan tulevaisuudessa enemmän.
Tilastojen mukaan moottoripyörän kunto ei ole se, joka aiheuttaa onnettomuuden.
EU:n liikenneministerien neuvostossa saatiin Ranteen mukaan aikaan yhteinen näkemys siitä, että moottoripyöriä ei tarvitsisi pakkokatsastaa.
Sitä tukevat tilastot, joiden mukaan moottoripyörän kunto ei ole se, joka aiheuttaa onnettomuuden. Kyseessä on lähes poikkeuksetta inhimillinen virhe. Ranteen mukaan on tehokkaampiakin keinoja parantaa liikenneturvallisuutta.
Moottoripyörien pakkokatsastuksia käsitellään yhä EU:n parlamentissa.
”Vääntö ei ole vielä loppuun asti taisteltu”, Ranne sanoo, ja vakuuttaa, että hallitus ja ministeriö tekevät kaikkensa, että pakkokatsastuksista saataisiin jatkossa päättää kansallisesti.