Entistä teknisemmät koneet vaativat rautaista ammattitaitoa – käytännön työ pohjusti Timo Siirosen uraa käyttökouluttajaksi

Maatilalla kasvanutta Timo Siirosta ovat pärisevät koneet kiinnostaneet pienestä pitäen. Ura maarakennuskoneiden parissa alkoi käytännön työllä puskutraktorin kuskina, jossa murskeen levitystä pääsi tietyömaalla kokeilemaan kantapään kautta. Kun talven tullen tietyömaa hiljeni, Siironen ilmoittautui maarakennuskoneen kuljettajakurssille.

Kurssilta valmistuttuaan Siironen ajoi tela-alustaisia kaivinkoneita useissa yrityksissä, lastasi pyöräkuormaajalla sahalla tukkeja ja ajoi ulkomailla metsäkonetta. Ulkomailta Suomeen palattuaan Siironen sai kuulla, että Wihuri hakee käyttökouluttajaa. Entinen työnantaja suositteli Siirosta tehtävään, josta alkoi kouluttajan ura useamman eri työnantajan palkkalistoilla.

Muutos maarakennuskoneen kuljettajasta käyttökouluttajaksi oli suuri. Kouluttajauran alussa matkatyö ja hotelleissa nukkuminen oli mukavaa, mutta vuosien varrella työstä on paljastunut muitakin puolia.

”Konetta ajaessa työ oli selkeää. Työpäivän päätteeksi pystyi katsomaan, että huomenna jatkan tuosta ja sen jälkeen ovi kiinni. Suurin ero edelliseen työhön verrattuna on kalenterin seuraaminen: pitää tietää tarkasti, missä pitää olla milloinkin ja ehtiä valmistautumaan koulutusta varten”, Siironen avaa työtään.

Silti Siironen tykkään työstään, jossa on mahdollista kerätä käytännön palautetta koneista.

”Kerron kuljettajille, että olen tavallinen kuski niin kuin sinäkin. Tunnelma on heti rennompi. Olen heti kärryillä, mitä kuljettaja sanoo, ja vastavuoroisuus syntyy luonnostaan.”

Siirosen mukaan maarakennusala on muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa. Aiemmin kaikilla yrittäjillä ei ollut halukkuutta koulutukseen, mutta nyt koneet ovat teknisempiä. Tämä asettaa kuljettajille korkeammat ammattitaitovaatimukset. Lisäksi nykypäivänä yritykset ovat aiempaa suurempia, ja omistaja osallistuu operatiivisen toimintaan ainoastaan työnjohtajan roolissa ja huomiota kiinnitetään entistä enemmän työn tuottavuuteen.

”Asioita voi parantaa, mutta hyvä lopputulos syntyy omasta asenteesta ja ammattiylpeydestä. Myös uusi sukupolvi vaikuttaa pitävän koneistaan hyvää huolta”, Siironen sanoo.

Lue Koneviestistä, millainen on Suomen Rakennuskoneen kuljettajakoulutus!

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Maarakennuskoneen­kuljettaja Tuomo Nurminen päätti nuorena, ettei koskaan lähde alalle – nyt uraa on takana jo neljännes vuosisata

Heikki Bågman pääsi koulunpenkiltä suoraan töihin ja siitä edelleen kaivinkoneyrittäjäksi – kesälomia ei ole, mutta talvella on aikaa levätä

Ari Juntunen on maasiirtourakoitsija, viljelijä ja metsäkoneyrittäjä – "Nuorempi rakentajakansa on kilpailutuksen ja kiireen ymmärtänyt eikä se ole pelkästään hyvä asia"