Ad Blue-teknologia on käytössä vain standardin vuoksi – aiheuttaako määräävä markkina-asema typenoksidipäästöjä?
Moottorivalmistajien sitoutuminen ISO 22241 -standardiin sulkee pois vaihtoehtoiset ratkaisut ja vaikeuttaa typenoksidien puhdistamista kylmissä olosuhteissa. EU-asetukset eivät kuitenkaan vaadi sitoutumista standardiin.
Koneammattilaiset joutuvat käyttämään kaiken maalaisjärjen, jotta pystyvät välttämään AdBluen koneisiin aiheuttamat tekniset ongelmat myös arktisissa olosuhteissa. Kuva: Tapio VesterinenLue artikkelin tiivistelmä- AdBlue-teknologian käyttö perustuu moottorivalmistajien vapaaehtoiseen sitoutumiseen ISO 22241 -standardiin, ei EU-velvoitteisiin. Standardi estää vaihtoehtoisten, kuten Defrosta-urealiuoksen, käytön ja heikentää puhdistusta kylmissä olosuhteissa, mikä aiheuttaa päästöhaittoja ja kustannuksia.
Koneviestin mukaan AdBluen heikosta pakkaskestävyydestä johtuvat korjauskustannukset ovat vuositasolla lähes 30 miljoonaa euroa. Arvio perustuu dieselmoottoreiden määrään sekä huolto- korjausyrityksille tehtyyn soittokierrokseen ongelman esiintyvyydestä.
Kemion Oy on lanseerannut Defrosta-urealiuoksen markkinoille, jossa osa ureasta on korvattu ammonium-pohjaisella aineella. Sen vesipitoisuus on AdBlue-liuosta pienempi, joten pakkaskestävyys on huomattavasti AdBlueta parempi.
Defrosta-liuos korvaa typenoksidien (NOx) puhdistamisessa AdBluen, mutta Defrosta ei täytä ISO 22241 -standardia, joten moottoreita ei ole tyyppihyväksytty sille. Niinpä sen käyttö ei ole sallittua lain näkökulmasta. Moottorivalmistajien on pakko nojata ISO 22241 -standardiin, mutta tosiasiassa EU-asetukset eivät sitä edellytä.
Sen sijaan asiaa käsittelevä asetus (EU) 2016/1628 ("Stage V") vaatii, että pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän asianmukainen toiminta erityisesti typen oksidien osalta on keskeistä epäpuhtauspäästöille vahvistettujen raja-arvojen noudattamiselle.
ISO 22241 -standardi kuitenkin heikentää typenoksidipäästöjen vähentämistä kylmissä olosuhteissa, koska selektiivinen katalyyttinen pelkistys käynnistyy vasta liuoksen sulamisen jälkeen. Suomen osalta kysymys on myös huoltovarmuudesta.
Kyseinen standardi on jätetty poissulkevaksi muille urealiuoksille, mikä rajoittaa kilpailua ja vaihtoehtoisten teknologisten ratkaisujen kehittämistä, vaikka vaihtoehtoinen ratkaisu on esitelty jo vuonna 2004, kun Kemira lanseerasi Denoxium-nimisen urealiuoksen.
EU-virkamiesten oletus on ollut, että kilpailu hoitaisi tilanteen, mutta standardi on pystynyt poissulkemaan vaihtoehtoiset ratkaisut aina näihin päiviin saakka.
Lue Koneviestin nettisivuilta, millaisia ovat olleet seuraukset, ketkä ovat hyötyneet tilanteesta ja mikä voisi olla mahdollinen ratkaisu asialle!
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
AdBlue-teknologia aiheuttaa päästöongelmia – onko kyseessä uusi Dieselgate?
Koneyrittäjien selvitys ei yllätä – AdBlue-laitteiden ongelmat yleisiä työkoneissakin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
