Palaako autosi kojetaulussa vikavalo? Tästä syystä se syttyy vaikka oikeaa vikaa ei olisi

Auton kojetauluun syttyvä varoitusvalo sekoittaa monen autoilijan pasmat. Mielen valtaa epätietoisuus siitä, voiko autolla ylipäätään ajaa.

”Ensimmäinen reaktio on säikähdys, jota seuraa pelko kalliiksi tulevasta korjauksesta”, autosähköinsinööri Petri Härkönen Autosähköprofessori Oy:sta kertoo.

Tämä Rovaniemellä toimiva yhden miehen yritys on erikoistunut paikantamaan auton sähkövikoja tietokoneavusteisesti ja kunnostamaan viat asiakkaalle edullisimmalla tavalla. Vikakoodien keskiössä ovat auton ohjainlaitteet, joita uudehkoista autoista löytyy jopa 80–100 kappaletta.

Siinä, missä merkkiliike vaihtaisi kalliin ohjainlaitteen tehdasuuteen, Härkönen soluttautuu ohjainlaitteen syövereihin bittiavaruudessa. Avainsana on vikakoodi-diagnostiikka.

”Kytken tietokoneen auton obd-porttiin ja ryhdyn selvittämään, miksi varoitusvalo on syttynyt. Vikakoodit lukemalla syy alkaa hahmottua”, Härkönen selvittää.

Mies tutkii vastaanotolleen saapunutta – omistajalleen oikuttelevaa – 4.8 litran V8 moottorilla varustettu Porsche Cayenne Turbo-S:ää, josta löytyy kolmisenkymmentä vikakoodia.

”Autolla on ikää jo 15 vuotta, ja tiedonsiirto CAN-väylässä näyttää olevan paljon hitaampaa kuin uusissa autoissa.”

Yleinen syy vikavalojen syttymiseen on huonokuntoinen akku, jonka matala jännite riittää sekoittamaan auton ohjainlaitteet.

Yleistä on myös, että lämpötilan vaihteluista ohjainlaitteisiin ja niiden dataliittimiin kondensoitunut kosteus, ja tärinästä johtuvat liittimien vauriot sytyttävät vikavaloja vuosien varrella.

Härkösen havaintojen mukaan kaikkein yleisin vikavalo paljon ajetuissa diesel-ajokeissa on moottorin vikavalo, joka syttyy moottorin karstoittumisen ja kulumisen takia. Syynä ovat moottorin välykset, jotka edelleen aiheuttavat pakokaasujen puhdistusjärjestelmän tukkeutumisen.

”Ennakoiva huolto ja moottoriöljyjen vaihto riittävän usein ovat paras rokote moottorin kulumista vastaan.”

Vikavalon aiheuttaneen ohjainlaitteen nollaus ja uudelleen ohjelmointi riittää usein poistamaan vikavalon. Kuva: Kari Lindholm

Härkönen toteaa, että auton vikakoodi antaa johtolangat, joiden tulkinta vaatii ammattitaitoa. Usein oikeaa vikaa ei olekaan.

”Silloin hoidoksi riittää ohjainlaitteen resetoiminen ja uudelleen ohjelmointi. Jos tämä ei vielä riitä, ohjainlaitteen toimintaa ryhdytään mittamaan.”

Mikäli ohjainlaitteesta löytyykin aivan oikea vika, jonka korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää, suosittelee Härkönen laitteen korvaamista vastaavalla käytetyllä osalla eli B-osalla.

Merkkikorjaamo ratkaisee vastaavat ongelmat auton valmistajan omaan vikadiagnostiikkaan tukeutuen.

Jos tehtaan tietokantaan yhteydessä oleva merkkikorjaamon diagnostiikkalaite ei pysty poistamaan vikaa, suosituksena on viallisen komponentin vaihtaminen uuteen, mikä on ymmärrettävää takuuseen liittyvien vastuiden näkökulmasta.

”Pelkkä vaikeasti jäljitettävän vian etsintä voi tulla liian kalliiksi merkkikorjaamossa, eikä muutaman tuhannen euron arvoiseen vanhaan autoon välttämättä kannata hankkia tuhansien eurojen uutta ohjainlaitetta varsinkaan, jos käytetty löytyy muutamalla satasella.”

Eräitä kalleimpia vikoja vanhan auton omistajalle ovat automaattivaihteiston vikakoodien ja oikuttelun takia vaihdetut uudet vaihteistot. Toimenpiteelle tulee helposti kymppitonnin hintalappu.

Pelkästään vaihteiston ohjainlaitteen uudelleen sopeuttaminen, ja kaksoiskytkimen kytkinlevyn kosketuskohdan uudelleen määrittely tietokoneella saattaa riittää ratkaisuksi. Jos vaihteiston mekatroniikka tai osia joudutaan uusimaan, ei hintalappu ole vielä tässäkään vaiheessa mahdottoman pitkä.

Härkönen ei ole longlife-huoltojen kannattaja sen enempää moottoriöljyjen kuin vaihteistoöljyjen kohdalla.

”Varmin tapa pitää kallis automaattivaihteisto kunnossa on tehdä siihen öljynvaihto 60 000 kilometrin välein. Vaikka huoltokirja sanoisi, ettei vaihteistoöljyjä tarvitse vaihtaa koskaan.”