Zetor Crystal 8011 -traktori oli aikanaan moderni itäblokin yllättäjä – traktorilla oli kysyntää jopa Pohjois-Amerikassa asti

Suurin Zetor-malli, 35 Super, sai tuolloin tehokkaamman ja voitelujärjestelmältään parannetun moottorin, sekä uuden vaihteiston. Niiden myötä tyypiksi vaihtui 50 Super. Vuonna 1963 valmistui vieläkin ehompi Zetor T56, mutta se jäi protoasteelle ja 50 Super säilyi tuotannossa vuoteen 1968 asti.

Zetor T56:n siirtyessä ö-mappiin, alkoivat tšekki-insinöörit suunnitella kokonaan toisenlaista konetta. Itä-blokin puolella traktoreiden ulkonäköön ei juuri panostettu, mutta nyt asiaan suhtauduttiin uudella asenteella. Niinpä vuonna 1964 alkaneeseen UR2-traktoriprojektiin osallistui myös maineikas tšekkimuotoilija Otakar Diblík.

Uutuustraktorin moottori oli samaa sukua kuin 50 Superissa; ei veli, mutta veljenpoika. Poraus oli 5 milliä suurempi ja monta muutakin eroavaisuutta löytyi, kuten 30 hv suurempi teho. Sittemmin samoilla opeilla toteutettiin myös 6-sylinterinen versio.

8-nopeuksisen vaihteiston lisäksi traktorissa oli pikavaihde, jolla vauhtia saatiin pudotettua 30 prosenttia. Kaksinopeuksisella voimanottoakselilla oli hydraulinen kytkin, vähennyspyörästöt olivat planeettatyyppiset, painonsiirtojärjestelmä sai tunnustelunsa vetovarsista, koko traktori oli täynnä modernia tekniikkaa.

Kaiken kruunasi ohjaamo, joka oli siihenastisista ylivoimaisesti paras. Sen joutuivat tunnustamaan läntiset kilpailijatkin, tutustuttuaan Zetor Crystall 8011:ksi nimettyyn traktoriin Pariisin SIMA-näyttelyssä vuonna 1969. Hytistä oli erinomainen näkyvyys, olihan se lähes kokonaan lasia. Lattia oli tasainen, vaihdekepit sivuilla ja tilaa hyvin runsaasti. Apumiehellekin oli oma istuimensa ja laajat jalkatilat. Koska ohjaamo oli traktorin rungosta erillään oleva kokonaisuutensa, ei tärinää ja melua ollut nimeksikään.

Kunnolliseen sarjatuotantoon Crystalit saatiin vasta parin vuoden päästä ja ne tehtiin yhteisvoimin puolalaisen Ursuksen kanssa. Zetorilta tulivat moottorit ja vaihteistot, Ursukselta taka-akselistot ja hydrauliikat. Crystalit koottiin Tšekkoslovakiassa, Ursus 385 -mallit Puolassa. Muuta eroa ei merkeillä ollut, joskin Zetoria pidettiin parempana.

Kotimarkkinoilla kauppa kävi hyvin ja vientiäkin oli yllättävän runsaasti jopa Pohjois-Amerikkaan, missä Crystalia myytiin myös merkeillä Long ja Westmac. Vuodesta 1974 lähtien saataville tuli 6-sylinterinen malli 12011 nelivetoversioineen, mutta sitä ei tehty kuin vajaat 6 000 kappaletta.

Vuonna 1981 Crystalin valmistus siirrettiin Brnosta ZTS-tehtaille Slovakian Martiniin, missä oli tehty moottoreita vuodesta 1973 lähtien. Siirtoon päädyttiin hallituksen käskystä, köyhemmälle seudulle kun piti saada työpaikkoja. Ensimmäistä Crystal mallistoa tehtiin 80-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen se korvattiin maltillisesti uudistetulla ZTS1-sarjalla, joka taas vaihtui ZTS2-sarjaksi vuonna 1990. Tšekkoslovakian jakautuessa kahdeksi eri valtioksi vuonna 1993, Martinin tehtaat jäivät Slovakian puolelle, mutta traktoreiden tekeminen jatkui merkillä ZTS (Závody ťažkého strojárstva = raskaskonetehdas). Useimmissa vientimaissa traktoria markkinoitiin edelleen Zetorina. Viimeiset Crystal-tyypin traktorit valmistuivat 2000-luvun alussa. Sen jälkeen tehtaalla ei ole tehty kovin montaa kokonaista traktoria, mutta osia senkin edestä useammallekin merkille.

Crystal oli esillä Suomessakin heti tuoreeltaan, ainakin Utissa kesällä 1969 järjestetyssä maatalousnäyttelyssä, mutta myynnin alkamista piti odotella vielä jonkun aikaa. Mitään ostoryntäystä Crystal ei kuitenkaan aiheuttanut, kun niitä viimein tänne saatiin. Se oli hieno ja nykyaikainen traktori, mutta tuolloin huomattavan suuri, keskimääräinen tilakoko kun oli vielä melko vaatimaton. Alussa Crystal oli hinnaltaan lähes länsitasoa, mikä seikka ei kysyntää ainakaan lisännyt. Lisäksi Zetoria vaivasi sen 50-luvulta peräisin oleva maine krouvisti tehtynä itätraktorina, välillä ihan aiheestakin.

4-vetomallin tuleminen nosti Crystalin myynnin reiluun kasvuun, olihan se kokoluokkansa halvimpia, maksaen reilusti vähemmän kuin vastaava takavetoinen länsitraktori. Vielä 70-luvun alussa Zetoria oli myyty suunnilleen 200 traktoria vuodessa, vuosikymmenen lopulla ylitettiin jo 500 koneen raja. Crystalia ostettiin suuremmille tiloille, mutta erityisen runsaasti niitä meni urakoitsijoille, etenkin kalkinlevittäjille ja turvesoille, vaikka se oli tieajossa melko hidas, eikä moottori ollut kovin sitkeä. Ohjaamoa parannettiin kotimaisella kattorakenteella, joka sisälsi lämmityslaitteen ja puhaltimen.

Motozetorin maahantuomia traktoreita oli markkinoitu monien kanavien kautta, mutta syksyllä 1980 Zetor siirtyi Keskon yksinmyyntiin, mikä näkyi heti menekissä. Seuraavana vuotena meni jo 1 257 Zetoria, mihin lukemaan ei oltu päästy sitten 50-luvun tuontisäännöstelyvuosien. Suurin osa myydyistä koneista oli pienempiä malleja, mutta kyllä Crystalinkin suosio oli kohtalainen. Jatkossa lukemat painuivat alle tuhanteen ja heikkenivät lisää 90-luvun suurten mullistusten myötä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Tälläisiä olivat Zetor-traktorien syntyvuodet – tšekkiläisen traktoriteollisuuden vuosikymmenet tuottivat myös muita merkkejä kuten Praga, Skoda ja Wikov

Zetor 6211 oli mainoksen mukaan järkimiehen traktorivalinta – siitä huolimatta moni ostaja säikähti merkille tyypillisiä pikkuvikoja

Zetor 25 A -traktorin huippunopeus oli aikansa parhaimmistoa – vaikka Zetorin laatua ei Suomessa kiitelty, traktorin omistajaksi pääsi helposti säännöstelystä riippumatta