Tavoitteena nolla kuolemaa: Norjasta tuli liikenteen mallimaa moottoriteitä lisäämällä ja autoilua rajoittamalla

Norja on noussut pitkäjänteisellä työllä liikenneturvallisuuden mallimaaksi. Yksi tekijä onnistumisen takana on monikaistaisten teiden rakentaminen.

Osloa lähestyttäessä nelikaistainen moottoritie vetää hyvin kivikaupungin rajoille asti. Sitten tie sujahtaa tunneliin ja jos siellä ei pidä varaansa, ennen pitkää eteen ilmestyvät Tukholmaa kohti vievät tiekyltit.

Näin hoituu pääkaupungin autoliikenne Norjassa, jossa liikennekuoleminen määrä väkilukuun suhteutettuna on Euroopan pienin. Suomi on kaukana perässä, niukasti EU:n keskiarvon paremmalla puolella.

Ovat liikennekuolemat toki Suomessakin vähentyneet. Tilastoja pyörittelemällä Suomi kiilaa jopa Norjan edelle, jos katsotaan kummassa maassa liikennekuolemat painuivat ensin pienemmiksi kuin vuonna 1950.

Suomessa se tapahtui vuonna 2004, kymmenen vuotta Norjaa aiemmin. Tuon tilaston kärjessä on Ruotsi, jossa se tapahtui jo vuonna 1994.

Kaikesta huomaa, että Norja on ottanut vakavasti tavoitteen, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Lupaus koskee niitä, jotka liikkuvat sääntöjen mukaan.

Kaikki eivät niin kuitenkaan tee. Ongelmia aiheuttavat ylinopeudet, rattijuopot, turvavyön käyttämättömyys ja kypärättömät pyöräilijät.

Yksi hyvää kehitystä Norjassa tukeva tekijä on oma tieliikennettä valvova poliisiyksikkö. Se meinattiin lakkauttaa jokunen vuosi sitten kuten Suomessa tehtiin, mutta päätöksestä luovuttiin liikenneturvallisuuden takia.

Rattijuopot ovat usein kortitta ajavia alkoholisoituneita miehiä, kertoo Roar Larsen. Kuva: Jarmo Palokallio

”Tärkein tehtävämme on valvoa nopeusrajoitusten noudattamista, turvavyön käyttöä ja rattijuoppoja. Tarpeen vaatiessa hoidamme myös poliisin hälytystehtäviä”, kertoo tiepoliisin johtaja Roar Larsen.

Larsenin mukaan työtä riittää. Hän arvioi, että pelkästään rattijuoppoja tai huumekuskeja on päivittäin liikenteessä 140 000. Heistä 10 000 jää vuosittain kiinni.

”Lähes kaikki heistä ovat miehiä ja puolella heistä ei ole ajokorttia”, Larsen sanoo.

Rattijuoppouden raja on Norjassa laskettu 0,2 promilleen. Sen viesti on, että jos otat et aja.

Ylinopeuksia halutaan hillitä ja lähivuosien tavoite on, että noin kolme neljästä autosta ajaisi nopeusrajoitusten mukaan. Tällä hetkellä niin tekee vajaa kaksi autoa kolmesta.

Ylinopeussakkoja tiepoliisit kirjoittavat noin 100 000 vuodessa. Sen lisäksi kameravalvonnan perusteella jaetaan 250 000 sakkoa.

Yli 50 kilometrin ylinopeudesta Norjassa joutuu vankilaan.

Norjan tielaitos on parantanut liikenneturvallisuutta rakentamalla moottoriteitä ja keskikaiteella varustettuja teitä. Nyt jo yli puolet maantieliikenteestä tapahtuu sellaisilla teillä.

Tiehallinnon ja liikenneturvallisuuden tavoitteet eivät kuitenkaan aina mene samoja latuja.

Ristiriitaa aiheuttaa tiehallinnon tehtäviin kuuluva kansalaisten ja tavaroiden päivittäisen liikkumisen helpottaminen siten, että yritysten kilpailukyky säilyy.

”Tässä törmätään nopeuteen. Tavaroiden halutaan liikkuvan nopeasti, mutta onko ihmisten päästävä myös mökeilleen nopeasti, mikä voi heikentää liikenneturvallisuutta”, pohtii Miriam Kvanvik Trygg Trafikkista eli Norjan Liikenneturvasta.

Sähköpotkulautojen käyttö on Oslossa kielletty yöaikaan, mutta myös niiden määrää on rajoitettu. Kuva: Jarmo Palokallio

Oslossa liikenteen turvallisuutta on lisätty poistamalla yksityisautot kaupungin keskustasta. Teiden varsilta on viety parkkipaikat ja autoilua on muutenkin rajoitettu. Se on siirretty tunneleihin.

Muutama vuosi sitten keskustaliikenteen ongelmaksi nousivat sähköpotkulaudat, joilla kolaroitiin paljon humalassa. Tilanne saatiin hallintaan sähköpotkulautojen määrää ja käyttöaikaa rajoittamalla.

”Polkupyörillä on koko ajan sattunut enemmän onnettomuuksia, mutta ne eivät tunnu kiinnostavan ketään”, pohtii Torkel Björnskau Transport Economics instituutista.