Energiakourien kokoonpano siirtyi omiin tiloihin 2019. Harri Seppänen kasaa mallin 250-energiakouraa. Kuva: Petteri Kivimäki
Menestyksekkään energiakouran kehittäjältä jäi patentti hakematta – messuilla kärähtäneen kopiovalmistajan selitys oli rehellisyydessään aseistariisuva
”Nyt patentti haetaan lähes kaikelle, mitä kehitämme”, keksinnöstään menestystarinan luonut yrittäjä Tenho Koponen sanoo.TilaajalleHankasalmi
Tenho Koposen kehittämä ensimmäinen yksileukainen energiapuukoura on saanut runsaasti jäljittelijöitä. Protyyppi on tehtaassa kunniapaikalla. Kuva: Petteri KivimäkiMatkiminen on ihailun aste, sanotaan. Sen sai mullistavan energiakouran kehittänyt hankasalmelainen Tenho Koponen nähdä todeksi konemessuilla Keski-Euroopassa.
”Kun kiersimme osastolla, näimme erään italialaisen konepajan tehneen tutunnäköisen energiakouran. Kun he näkivät meidän nimilaput ja kysyimme, mistä idea oli peräisin, he naurahtivat: eihän huonoa tuotetta kannata matkia”, uudentyyppisen energiakouran kehittänyt Tenho Koponen sanoo.
Kopioinnista huolimatta Koposen alkuperäisen idean ympärille on vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa kasvanut menestyvä perheyritys, TMK Machinery, joka työllistää Hankasalmella suoraan 30 henkilöä ja alihankintaverkostossa vielä enemmän. Yrityksen tuotteista 70 prosenttia menee vientiin yli 40 maahan.
Tämä kaikki sai alkunsa miehestä, joka aikoinaan päätti jättää lukion kesken ja ryhtyi isänsä kanssa kaivamaan salaojia.
Koposen tarina on kertomisen arvoinen myös siksi, että Suomessa ei ole liikaa yhden miehen keksinnöstä kansainväliseksi vientiyritykseksi kasvaneita vahvoja perheyrityksiä, joiden varaan esimerkiksi Saksan talous pitkälti rakentuu.
”Hukkaat aikaasi”, totesi tuttava, kun Koponen esitteli hänelle aikoja sitten ensimmäisen kouransa. Käytäntö kuitenkin osoitti yksileukaisen rakenteen toimivuuden. Kuva: Petteri KivimäkiKuinka ollakaan, juuri Saksasta on saapumassa jälleenmyyjän edustajia koulutukseen. Siksi aamuvarhaisella konepajan yhteydessä olevaa näyttelytilaa somistetaan vuodenvaihteen juhliin.
Tärkein koriste lepää kuitenkin arkisella eurolavalla, kunniapaikalla suoraan sisääntulijan silmien edessä: ensimmäisen energiakouran maalaamaton prototyyppi.
Sitä ei suunniteltu tietokoneen piirto- ja laskentaohjelmalla, vaan Koposen päässä. Hän oli kyllästynyt perinteiseen isosuiseen energiakouraan, jonka he olivat ostaneet perheen maansiirtofirmaan vuonna 2006.
Kaivinkoneen puomiin kiinnitetty koura toimi hyvin peltojen reunoilla ja metsätien varsilla. Kun Koponen meni sillä harventamaan omaa nuorta metsäänsä, puutteet alkoivat vaivata.
”Koura oli epätarkka käyttää ahtaissa paikoissa. Ennen kuin puu meni leukojen väliin, koura saattoi siirtää puomia puolikin metriä ja kolhia jätettäviä puita.”
”Hän katsoi hetken kouraa ja sanoi, että tähän sinun ei kannata uhrata aikaasi.”
Koponen hahmotteli yksileukaisen kouran, joka olisi käytössä tarkempi. Talossa oli valmiina kulutusterästä, käyttösylinteri otettiin Belaruksen nostolaitteesta ja naapuri sorvasi muut tarvittavat osat. Ensimmäinen kokeilu osoitti laitteen toimivuuden ainakin periaatteessa.
”Puolen tunnin käytön jälkeen sylinteri meni solmuun, mutta se toimi.”
Koponen kutsui tutun kaivinkoneurakoitsijan katsomaan, mitä oli saanut aikaan ja miten sitä voisi parantaa.
”Hän katsoi hetken kouraa ja sanoi, että tähän sinun ei kannata uhrata aikaasi.”
Tenho Koponen kehitti uudenlaisen energiakouran, koska hän kyllästyi perinteiseen isosuiseen energiakouraan. Kuva: Petteri KivimäkiKoponen ei lannistunut, vaan jatkoi kouran kehittelyä. Eräänä maaliskuisena aamuna hän oli tekemässä itselleen hakepuuta omasta metsästä.
”Aurinko nousi ja kaivurin kopissa oli mukava tunnelma. Silloin päätin, että ehkä joku muukin voisi tarvita tällaista.”
Päätös energiakourien valmistuksen aloittamisesta syntyi. Alkuun kouria valmistettiin Multialla alihankkijan kautta, ennen kuin kokoonpano siirtyi Hankasalmelle.
Ensimmäinen viiden kouran nollasarja valmistui vuonna 2010. Pian tuotteet saivat jäljittelijöitä.
”Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että kouralle olisi pitänyt hakea patentti. Silloin ei ollut voimavaroja eikä oikein ymmärrystäkään patentoinnista.”
Tilanne muuttui, kun Koponen oli hakemassa komponentteja kouraan jyväskyläläisestä hydrauliikkaliikkeestä mallikappale mukanaan.
”Eräs tuntematon mies näki osan pöydällä ja kysyi, onko minulla siihen patentti. Vastasin kieltävästi. Mies sanoi, että mennäänpä tuohon viereiseen patenttitoimistoon. Se oli varmasti johdatusta.”
Ensimmäisen vuonna 2012 vireille pannun hakemuksen jälkeen TMK Machinery on hakenut energiakouriin ja niiden kehiteltyihin ratkaisuihin useita patentteja. Oppi on mennyt perille kantapään kautta.
”Aina kun kehitämme jotain uutta, käymme patenttitoimiston kanssa keskustelun. Se maksaa, mutta näin pysymme kilpailijoiden edellä ja tuotteillemme saadaan uskottavuutta.”
TMK Machineryn kehittämät uudet ratkaisut patentoidaan nyt lähes säännöllisesti. Viimeisin patentti koskee leikkuuterän muotoilua. Kuva: Petteri KivimäkiSisällä tuotannossa Koponen nappaa kauniisti jyrsityn kappaleen lavan päältä. Sen salaisuus ei ole esineen työstöjäljessä, vaan muodossa.
”Terän muoto on mallinnettu niin, että se kestää ilman vahvikkeita, mutta leikkaa samalla puuta hyvin.”
Uuden innovaation myötä TMK Machineryn patenttisalkkuun lisätään taas yksi merkintä – aikaisempien yli 20 patentin jatkoksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
