Jäävätkö energiakourat pian käsiin? Energiapuun kysynnän hiipuminen haastaa laitevalmistajat

Energiaturpeen käytön ja Venäjän puuntuonnin romahtaminen räjäyttivät kotimaisen energiapuun kysynnän. Samalla kasvoi energiapuun korjuussa käytettävien kourien ja harvesteripäiden kysyntä.

Energiapuun huippukysyntä on nyt tasaantunut, mutta ainakaan vielä se ei ole näkynyt suoraan alan konevalmistajille. Suomessa on arviolta noin 20 alan yritystä, joiden kesken kilpailu kotimarkkinoilla on kovaa ja uusi markkinatilanne haastava.

Tilannetta kuvaa toteamus, ettei tässä markkinatilanteessa kannattaisi alkaa valmistaa uutena yrityksenä perinteisiä energiakouria. Yritysten mahdollisuuksia pärjätä helpottavat vienti, laaja tuotevalikoima ja erikoistuminen.

Energiakouria valmistavan mänttäläisen JAK-Metallin tilaukset lisääntyivät energiapuubuumin seurauksena ja myyntimäärät ovat toimitusjohtaja Ville Eklöfin mukaan pysyneet vakaina.

”Kun tilanne on nyt energiapuumarkkinoilla normalisoitumassa, kourien kysyntätilanne jää nähtäväksi. Meillä on kuitenkin hyvin vahva jalansija kotimaan markkinoilla, ja laaja tuotevalikoimamme soveltuu eri käyttöön kaikilla markkina-alueilla”, hän korostaa.

Kotimaisia konevalmistajia on alalla paljon. JAK-Metallin vahvuutena Eklöf pitää laatua, josta yrityksen energiakourat hänen mukaansa tunnetaan kaikilla markkinoilla: ne ovat yksinkertaisina äärettömän kestäviä.

Uudistetun malliston kehittämisessä yritys on panostanut tehokkuuteen: kourien joukkokäsittelykykyä on lisätty ja sylinterien liikenopeutta parannettu omalla eBoost-hydrauliikkajärjestelmällä.

Biojackin toimitusjohtaja Janne Asikainen uskoo yrityksen uuden tuoteperheen energiakouran lisäävän myyntiä kotimaassa. Kuva: Arto Takalampi

Perniöläinen Biojack valmistaa päätuotteenaan energiakouria, mutta myös pieniä harvesteripäitä. Toimitusjohtaja Janne Asikaisen mukaan jälkimmäisten osuus on luonnollisista syistä pysynyt pienenä.

Vuodesta 2008 toimineen yrityksen vahvuuksina entistä kireämmillä markkinoilla hän pitää ison viennin osuuden lisäksi kotimaan myyntiyhteistyötä ja laatua.

Vientiin menee kaksi kolmasosaa ja vientikohteina noin 20-30 maata. Hänen mukaansa vienti tosin veti viime vuonna aiempaa huonommin, joskin tilanne vaihteli maittain. Kotimaassa myynnin kehitys oli hyvä ja sama on jatkunut kuluvanakin vuonna.

Biojackin tuotteet valmistaa samaan omistajaperheeseen kuuluva Nummek oy ja kotimaassa tuotteet myy Lantmännen. Sen kattava myyntiverkosto antaa Asikaisen mukaan näkyvyyttä koko maassa.

”Perinteisen liikkuvaan veitsenterään perustuvan tekniikan rinnalle olemme tuoneet markkinoille uuden, aiempaa edullisemman ja yksinkertaisemman tuoteperheen. Uskomme pystyvämme vastaamaan sen ansiosta kilpailuun.”

Kristiinankaupungissa toimiva Kone-Ketonen on pitkän linjan Keto-harvesteripäiden valmistaja, jonka telaketjusyöttöön perustuvien laitteiden tuotanto kattaa kaikki kokoluokat.

”Keskitymme tuotannossa kuitenkin isoihin, sahatukkien käsittelyssä käytettäviin harvesteripäihin, joiden markkinat ovat telasyöttöä suosivilla vientimarkkinoilla kuten Yhdysvalloissa ja Japanissa”, sanoo toimitusjohtaja Lauri Ketonen.

”Se rajaa tiettyjä markkinoita pois, mutta pienen yrityksen on keskityttävä. Viennin osuus on meillä 85 prosenttia.”

Karsitun rangan korjuuseen energiapuuksi Kone-Ketosella on tarjolla pienempiä harvesteripäitä, joita myydään kotimaan markkinoille maatalous- ja metsätraktoreihin sekä pienempiin kaivinkoneisiin.

Yhä enemmän niitä menee Ketosen mukaan kuitenkin tehdasasetuksina 8x8-pienmetsäkoneisiin, joissa on telat molemmissa päissä ja joihin ostetaan valmis tekniikkapaketti. Vastaavasti tee se itse -rakentaminen on vähentynyt.

”Hyvä liikkuvuus ja mahdollisimman pitkä sesonki ovat keskeisiä edellytyksiä metsäkoneissa. Pienet metsäkoneet liikkuvat kätevästi pehmeissäkin paikoissa ja näin sesonkia saadaan pidennettyä.”