
”Päällimmäinen viesti kentältä on, että puuta on varastossa paljon”, energiapuuta tekevien koneyritysten tunnelmista kertoo Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
”Viimeistä edellinen talvihan oli kylmä. Puun tarve oli silloin iso, ja varastot paikoitellen lähes tyhjenivät. Tähän talveen varauduttiin menneen talven perusteella, ja sitten tulikin lämmin talvi. Kukapa ostaisi lisää puuta, kun siihen on nyt valmiiksi sitoutunut paljon rahaa.”
Lauhan sään lisäksi energiapuun menekkiä on hillinnyt alhainen sähkön hinta. Se on vähentänyt energiayhtiöiden intoa tuottaa sähköä puubiomassalla ja suosinut kaukolämmön tuotantoa sähköllä.

Jaakkolan mukaan sähkön hintaa seuraava lämmöntuotanto muuttaa koneyritysten työtä yhä kausiluonteisemmaksi.
”On näköpiirissä, että puun energiakäyttö keskittyy sydäntalveen. Se aiheuttaa jyrkkiä kausivaihteluita, mikä on vähän myrkkyä koneyrittäjille.”
Puunkorjuuyrityksille ongelma ei ole suuri, koska useimmat niistä eivät ole pelkästään energiapuun varassa, vaan ne tekevät kaikenlaisia hakkuita. Haketuskalustolle sen sijaan ei ole korvaavaa käyttöä.
Jaakkolan mielestä riskien tasaamiseksi tarvittaisiin uudenlaisia sopimusmalleja haketukseen. Sitä voi verrata lumenauraukseen, jossa asiakas varaa kapasiteettia käyttöönsä ja maksaa siitä, vaikka sen todellista tarvetta ei tiedetä etukäteen.
”Silloin resurssia pystyisi ylläpitämään. Toimintaedellytykset olisivat paremmat kuin nyt, kun on tällaisia kausia, kun mistään ei tule mitään. Yrityksellä pitää olla aikamoinen kassa selvitäkseen.”

Alueellisesti energiapuun näkymissä on suuria eroja.
Pohjois-Savossa energiapuun heikko kysyntä sai metsänhoitoyhdistyksen lopettamaan korjuupalvelunsa kokonaan.
Metsälehti uutisoi huhtikuussa, että yhdistykselle urakoineiden korjuuyrittäjien sopimukset on irtisanottu. Yhdistys ei näe energiapuun hankintakauppaan perustuvalle bisnekselle tulevaisuutta.
Lounais-Suomessa lauhan talven, lämmöntuotannon sähköistymisen ja halvan sähkön vaikutukset ovat olleet isot, sanoo Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäpäällikkö Valtteri Katunpää.
Suuret varastot vähentävät Katunpään mukaan energiapuun hankintaa. Varsinkin ranka käy entistä heikommin kaupaksi.
”Kun lämmön ja sähkön tuottajat koittavat minimoida omaa tuotantokustannustaan, ensin vähennetään kalleimpien jakeiden ostamista. Se on tässä markkinatilanteessa karsitusta rangasta tehty hake.”
”On taloudellisesti raskasta ylläpitää ylivuotista varastoa.”
Nuoren metsän hoitohakkuita on siitä huolimatta edelleen pystytty tekemään alueella. Pienpuu katkotaan mahdollisuuksien mukaan sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin.
Katunpään mukaan energiapuuta voi hyvin varastoida pari kolme vuotta.
”Ei varastomääristä äkkiä mitään paniikkia tule. Totta kai varastotappioita syntyy ja rahoituskustannukset pyörii koko ajan. On taloudellisesti raskasta ylläpitää ylivuotista varastoa, kun vastuu siitä jää kokonaan energian toimittajalle.”
Riskinä on, että tulevien talvien myyntihinta on huono suhteessa huippuhinnalla hankittuihin varastoihin.
Jyväskylässä toimivalla energiayhtiö Alvalla puupolttoaineiden osuus on saavuttanut maksiminsa ja pysyy tulevina vuosina ennallaan, arvioi tuotantojohtaja Alex Schreckenbach.
Alva investoi monen energiayhtiön lailla sähkökattiloihin ja lämpöpumppuihin, mutta ne syrjäyttävät ensisijaisesti turvetta eivätkä puuta.
Keskimääräistä lämpimämpi talvi on toki vähentänyt polttoaineen tarvetta Jyväskylässäkin.
”Viime talvi ei ole muuttanut operatiivisesti käytännössä mitään. Lähinnä ehkä niin, että polttoaineiden toimitusmäärät ovat olleet sopimusten ala- eikä ylärajoissa”, Schreckenbach sanoo.
Schreckenbach pitää suurimpana muutoksena koko alalla voimistunutta kausivaihtelua bioenergian tuotannossa.
”Nykyään meidän alamme pystyy tarjoamaan työtä lähes ympärivuotisesti ja tulevaisuudessa sesonki on enää 4–6 kuukautta vuodesta, kun uudet polttamattomaan teknologiaan perustuvat ratkaisut yleistyvät.”
Schreckenbachin mukaan jokaisen energiayhtiön on kumppaneineen ratkaistava, miten töitä voisi rytmittää ja järjestää kaikille osapuolille kestävällä tavalla.
”Ollaan yhdessä kumppaneiden kanssa löydetty joustavat toimintamallit hankintaan ja logistiikkaan. Se edellyttää hyvää yhteistyötä ja huolellista suunnittelua.”
Schreckenbach lisää, että viime aikoina julkisessa keskustelussa ollut puupolttoaineiden verottaminen herättää huolta energiayhtiöissä.
”Metsäteollisuuden ja hakkuiden sivuvirtoihin perustuva bioenergia on kotimainen ja uusiutuva energiamuoto, jonka kestävää käyttöä ei pitäisi heikentää.”

Vaikka moni toimija haluaa vähentää rangan ostamista, metsänomistajan näkökulmasta hakkuutähteiden keruusta luopuminen voi olla suotuisampi vaihtoehto.
Asiaa on pohdittu Metsähallituksessa osana valtion tavoitetta kasvattaa valtion metsien hiilinielua 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.
Jos hakkuutähteet jätettäisiin metsään, se kasvattaisi maaperän hiilinielua tilapäisesti. Hakkuumääriä ei kuitenkaan tarvitsisi vähentää hiilinielutavoitteen vuoksi.
”Jos joudumme jostakin vähentämään, kaikista helpoin keino on vähentää hakkuutähteiden keräämistä. Hakkuutähteen yksikkökate on kaikista puutavaralajeista pienin”, sanoo Metsähallitus metsätalous oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.
Päätöstä asiasta ei ole tehty. Uudet keinot hiilinielujen kasvattamiseksi tulevat pöydälle noin viiden vuoden päästä, Kumpula arvioi.
Metsähallituksen energiapuulinjauksilla voi olla paikallista merkitystä. Koko maan energiapuumäärästä se toimittaa vain yhden prosentin.
Metsähallituksen energiapuutoimitukset ovat jo viimeisen viiden vuoden aikana puolittuneet.
”Se johtuu siitä, että jätämme nykyään kaiken kuolleen puun ja lahopuun maastoon monimuotoisuuden vuoksi. Ei ole järkeä tehdä tekopökkelöitä ja toisella kädellä ottaa lahopuuta metsästä pois.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
