Kuva: Mira Moisio
Hyvästit rangan huippuhinnoille? Kaukolämmön sähköistyminen vähentää energiapuun tarvetta
Sähkökattila on yhä useamman energiayhtiön ratkaisu energiapuun korkeaan hintaan.Tilaajalle
ESE-Energia ottaa 30 megawatin sähkökattilan käyttöön keväällä. Taustalla tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Kuva: Jere LauhaTalvisena pakkaspäivänä Mikkeli lämpenee puulla ja turpeella, niin kuin odottaa sopii Suomen metsäisimmän maakunnan Etelä-Savon pääkaupungilta.
Pursialan voimala-alueella rakennustyöt enteilevät kuitenkin muutosta. Energiayhtiö ESE-Energia ottaa keväällä käyttöön sähkökattilan, jonka toivotaan kattavan tulevaisuudessa kymmeniä prosentteja Mikkelin vuotuisesta kaukolämmön tuotannosta.
”Päällimmäinen syy investoinnille oli, että metsähakkeen hinta lähti rajuun nousuun. Se aiheuttaa liikaa paineita kaukolämmön hinnalle”, toteaa ESE-Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen.
Lisäksi sähkökattilan rakentamiseen kannusti mahdollisuus optimoida entistä paremmin lämmön ja sähkön tuotantoa. Kolmantena syynä Karppanen mainitsee EU:n sääntelyn uhan.
”Riskit ovat siihen suuntaan, että kaikenlainen polttaminen muuttuu kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Hiilidioksidipäästöt mistä tahansa lähteestä alkavat olla yhä enemmän tarkastelun alla.”
Vastaavia päätöksiä on tehty energiayhtiöissä ympäri Suomea sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022 käynnisti mullistuksen puumarkkinoilla. Puun tuonnin loppumista seurasi niukkuus, joka on johtanut kuitu- ja energiapuun hintojen nousuun.
Energia-alan vastareaktio saattaa muuttaa tilannetta jälleen. Sähkökattiloiden tarkoitus on tuottaa kaukolämpöä sähköenergialla silloin, kun se on riittävän edullista. Muiden energianlähteiden tarve laskee vastaavasti.
”Kaksi asiaa tapahtui yhtä aikaa: Alettiin luopua hyvin nopeasti fossiilisesta energiasta ja turpeesta, ja sitten tuli Venäjän puun poistuminen markkinoilta. Se aiheutti šokin energiapuumarkkinoilla. Markkinašokit menevät aina ohi, kun syntyy uusia vaihtoehtoja. Nyt on juuri niin käymässä”, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Sähkökattilabuumia siivittää myös veromuutos, joka siirsi teollisen mittakaavan lämpöpumput ja sähkökattilat alempaan sähköveroluokkaan heinäkuussa 2022.
Päälle tulee tuulivoiman nopea kasvu. Säästä riippuvainen sähköntuotanto on johtanut sähkön hinnan rajuun heilahteluun, jota nopeaan tehonvaihteluun kykenevät kattilat voivat hyödyntää.
Energiateollisuus arvioi, että sähkökattilakapasiteettia olisi vuoden kuluttua käytössä noin 1 500 megawattia. Luku elää koko ajan, koska energiayhtiöt julkistavat jatkuvasti uusia päätöksiä.
”1 500 megawatin kokoluokka on aika suuri kun ajatellaan, että tuulivoiman teho vaihtelee nollan ja 6 000 megawatin välillä”, Leskelä vertaa.
Yksittäisten sähkökattiloiden koko vaihtelee muutamasta megawatista Espoon ja Vantaan satojen megawattien laitoksiin.
Toisin kuin omakotitalojen sähkölämmitys, kaukolämpölaitosten sähkökattilat eivät yleensä pahenna sähkön hintapiikkejä vaan tasaavat kuoppia. Kun sähkön hinta ei laske sähkökattiloiden kulutuksen ansiosta nollaan enää yhtä usein, se parantaa myös energiayhtiöiden edellytyksiä investoida uuteen sähköntuotantoon.
Jos sähkökattiloiden oletettaisiin korvaavan pelkästään rankapuuta ja käyntiaika olisi tuhat tuntia vuodessa 1 500 megawatin maksimiteholla, puun tarve vähenisi noin 750 000 kiintokuutiota. Määrä vastaa yhden suuren sahan vuotuista kulutusta.
Kuva: Mira MoisioTodellisuudessa sähkökattilat korvaavat muitakin polttoaineita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ponnistellaan kivihiilestä ja maakaasusta luopumiseksi. Seinäjoella sähkökattila korvaa paljon myös turvetta.
Pohjalaisten energiayhtiö on edelläkävijä, sillä sähkökattila on käytössä toista talvea.
Viime vuonna kaupungin kaukolämmöstä sähköllä tehtiin 20 prosenttia, kertoo Seinäjoen Voiman toimitusjohtaja Pasi Salo.
Tyypillinen tilaisuus sähkökattilan käytölle koittaa, kun tuulivoimaa on tarjolla runsaasti ja sähkön vienti ja tuonti sujuvat ongelmitta. Myös öisin ja viikonloppuisin kaukolämpöä kannattaa usein tehdä sähköllä.
”Investointi on vastannut kaikilta osin odotuksia. Toiminnallisesti ja taloudellisesti laskelmat piti kutinsa”, Salo sanoo.
Samaan aikaan sähkökattilan kanssa Seinäjoelle valmistui kaukolämpöakku, joka vähentää polttoaineiden käyttöä entisestään, kun halvalla sähköllä tuotettua lämpöä voidaan varastoida.
40 metriä korkeaan ja halkaisijaltaan 20-metriseen kaukolämpöakkuun mahtuu 10 000 kuutiota vettä.
”Sillä tasataan päivän sisäisiä huippuja. Jos akku on ihan täynnä, 40 megawatin maksimipurkuteholla saadaan lämpöä 10 tuntia.”
Sähkö on korvannut polttoaineiden käyttöä selvästi.
”Kaikki se energia on suoraan polttamisesta pois. On säästynyt puupellettiä, haketta, turvetta ja vähän öljyä. Kyllä se pistää miettimään kun budjettia tehdään, paljonko polttoaineita varataan ensi kaudelle.”
Salon mukaan eniten on vähentynyt Seinäjoen Voiman yhteistuotantolaitoksen ajo. Laitos käyttää pääpolttoaineenaan turvetta.
Tuotantojohtaja Lasse Lahtinen esittelee ESE Energian sähkökattilatyömaata. Maaliskuussa meneillään oli vielä muun muassa putkitöitä. Kuva: Jere LauhaSeinäjoen Voima kuuluu EPV Energia -konserniin, jolla on Vaasassa maan suurimpiin kuuluva sähkökattilan ja lämpövaraston yhdistelmä.
Sähköistyminen on muuttanut puun toimitusrytmiä, sanoo EPV:n osaomistaman puunhankintayhtiön EPM Metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto.
”Ennakoitavuus on heikentynyt. Etukäteen ei voida tietää, milloin on alhaisia sähkön hintoja, jolloin sähkökattilalla kannattaa tuottaa lämpöä. Urakoitsijoille on vaikea taata tasaisesti töitä, ja välivarastojen merkitys korostuu.”
EPM Metsän puunhankinta on toistaiseksi pysynyt entisissä mitoissa. Yhtiö hankkii vuosittain noin 300 000 kuutiometriä puuta, josta puolet on toisen omistajan Lapuan sahan tarvitsemaa tukkia ja puolet hyödynnetään EPV:n voimalaitoksilla energiaksi joko suoraan tai puuvaihtojen kautta.
EU:n päästökauppa on asettamassa hintakattoa puupolttoaineille, Hongisto huomauttaa.
”Kun hiilidioksiditonnin hinta oli 100 euron tietämillä, puulla oli lähes rajaton menekki. Nyt hinta on ollut 50–60 euroa tonnilta. Lähestyy tilanne, että turve ja fossiiliset polttoaineet tulevat samoihin hintaluokkiin.”
Monin paikoin tulevaisuuden lämmönlähteitä vielä harkitaan. Esimerkiksi Kuopion Energialla ei toistaiseksi olla tehty päätöstä sähkökattilan hankinnasta.
”Ollaan siinä onnellisessa tilanteessa, että ei olla pakkoinvestointiraossa. Meillä on kymmenkunta vuotta aikaa seurata tilannetta”, sanoo tuotantojohtaja Peter Seppälä.
"Olemme kyllä harkinneet ja tutkineet sähkökattilan mahdollisuuksia. Myös pienydinvoimaa on kartoitettu ja seurattu.”
Yhtiöllä on käytössä noin 700 megawattitunnin lämpöakku. Se ei kuitenkaan vähennä polttoaineiden käyttöä, vaan siirtää kulutuksen ajoitusta, mikä mahdollistaa kannattavamman sähköntuotannon.
Lisäksi kaukokylmän tuotannossa syntyvä lämpö hyödynnetään Kuopiossa kaukolämmöksi.
Metsähakkeen käyttö vähenee Pursialan voimala-alueella tuntuvasti, kun sähkökattila alkaa tuottaa osan Mikkelin kaukolämmöstä. Kuva: Jere LauhaEnergiateollisuus ennustaa puun käytön kasvavan sähköistämisestä huolimatta vielä hieman seuraavat pari vuotta ja kääntyvän sen jälkeen laskuun.
Ennuste perustuu energiayhtiöille tehtyyn kyselyyn. Vastauksiin liittyy epävarmuutta, Jukka Leskelä korostaa. Jos sähköön perustuvia lämpölaitoksia tehdäänkin ennakoitua nopeammin, puuenergian huippu koittaa aiemmin.
Leskelän mukaan on mahdotonta määrittää yhtä tiettyä pörssisähkön tai puun hintaa, jolloin puun poltto loppuu ja sähkökattilat naksautetaan päälle.
”Kokonaisuus on monimutkainen. Esimerkiksi tähän aikaan vuodesta päätöksiin vaikuttaa polttoaineiden hankinta- ja varastotilanne. Puuta ei kannata seisottaa pitkään, jos sitä on jo hankittu pinoihin.”
Eri puuerät ovat eri hintaisia. Kalleinta on yleensä laadultaan kuitupuun veroinen ranka, varsinkin kaukaa tuotu. Jos siis energiapuuta tarvitaan entistä vähemmän, vähennys kohdistuisi todennäköisesti ennemmin rankapuuhun kuin esimerkiksi metsätähteisiin, purkupuuhun tai metsäteollisuudelta ylijäävään kuoreen ja puruun.
”Energiayhtiöille on hyvin houkutteleva ajatus, että polttoaineen käyttöä voidaan vähentää kalliimmasta päästä. Se on omiaan vähentämään koko hintapainetta energian hankintaan.”
Kaukolämmön tekeminen sähkövoimalla ei ole uutta. Viime vuosina kaukolämpöä on tuotettu yhä enemmän lämpöpumpuilla esimerkiksi jätevesien, teollisuuden ja datakeskusten hukkalämpöä hyödyntäen. Tällaisten laitosten lämmöntuotanto on moninkertaista sähkökattiloihin verrattuna, ja niitäkin on tulossa edelleen lisää.
”Datakeskusten kohdalla ei voi puhua oikein edes hukkalämmöstä. Koko niiden sijoituksen yksi peruste on, että lämpö voidaan hyödyntää.”
Leskelän mukaan tulevaisuudessa vedyntuotantolaitokset voivat olla myös merkittäviä kaukolämmön tuottajia. Muutoksista huolimatta puun polttaminen jatkuu Suomessa vielä pitkään merkittävänä.
”Sellaista ei ole näköpiirissä, että metsäenergiaa polttamalla ei lämpöä tuotettaisi. Se on ehdottomasti hyvin monessa paikassa pääratkaisu hyvin pitkään. Iso osa kaukolämpöjärjestelmistä on metsän lähellä, jossa aina syntyy sivujakeita. Jos Suomessa hoidetaan metsiä, niin kyllä silloin puuta myös hyödynnetään mittavasti energiakäyttöön.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
