

Moni viime vuonna energiapuuta myynyt on saanut huomata, että valmiit ranka- ja hakkuutähdekasat odottavat edelleen hakettajaa.
Leudon talven lisäksi energiapuun tarvetta ovat monin paikoin hillinneet energiayhtiöiden uudet sähkökattilat, jotka tuottavat lämpöä edullisen pörssisähkön varassa.
Käänne näkyy metsätalousyrittäjä Matti Äijön mukaan energiapuun kaupassa. Hinnat ovat laskeneet selvästi viime syksyyn verrattuna, ja yhtiöt jarruttelevat ostoja.
Niinpä Äijö suosii tämän talven hankintahakkuilla kuitupuun tekoa, kun viimeiset kolme vuotta nuoret metsät on kannattanut harventaa energiaksi. Pakon sanelema päätös ei vielä ollut, ja tilanne voi vaihdella paljon paikallisesti.
”Hankintapuu on niin marginaalinen erä, että teollisuudelle on aivan sama, minne se menee. Me päätimme mennä kysynnän ja tarjonnan ehdoilla ja muutimme tyylin vapaasta perinteiseen: Kuidut kuituna, ja polttopuuta itselle.”
Polttopuuksi kuitusavotalta päätyvät esimerkiksi hyvin mutkaiset sekä alimittaiset puut. Äijö arvioi saavansa vanhoihin maatalousrakennuksiin 3–4 vuoden polttopuut. Kun myynti ei vedä, kannattaa varastoida itselle.
”On kaikkien etu, että markkinat ovat sillä tavoin tasapainossa, ettei pieniläpimittainen puu jää käsiin.”
Työmäärän näkökulmasta energiapuun teko olisi houkuttelevin vaihtoehto. Eri puulajeja ei tarvitse eritellä omiin kasoihin, ja varsinkin ajo varastopaikalle nopeutuu, kun kaikki lajit kulkevat samassa kuormassa.

Lumikin voi hidastaa kuitupuun hakijan työtä.
”Jos hakkuun ja ajon välissä heittää kymmenen senttiä lunta, pitää nousta ja katsoa, mitä tavaralajia kasoissa on. Ei niitä millään kaikkia muista.”
Karkeasti voi laskea, että energiapuun yksinkertainen logistiikka ja suurempi saanto on sekametsässä noin 5–10 euron arvoinen puukuutiota kohti.
Sekametsän ensiharvennuksessa voi olla jopa seitsemän eri tavaralajia. Se pitää huomioida leimikon mitoituksessa. Jokaista myytävää tavaralajia pitäisi kertyä myyntikelpoinen erä. Ostajat maksavat usein pienempää hintaa, jos tavaralajin puumäärä jää alle 20 kuution.

Omatoimiseen korjuuseen sopivan työmaan valinnassa kannattaa huomioida energia- ja kuitupuun suhdanteet. Kun kuitupuu käy kaupaksi, on tehokkainta suunnata hankintahakkuut yhden puulajin metsiin. Viime vuosien kuuma energiapuumarkkina taas tarjosi oivan tilaisuuden hoitaa kuntoon monilajisia ja pieniläpimittaisia ryteikköjä.

Äijöillä on työn alla edellisen puusukupolven aikana syntynyt luontainen kuusikko, jota täydentää istutettu mänty ja luontaisesti syntynyt koivu. Alueen kaskeamishistoriasta kertovat montut, jotka ovat todennäköisesti naurishautoja.
Puuston koko vaihtelee tukkikuusesta alle kuitupuun kokoiseen riukuun. Yksi hakkuun tavoite on tasata puustoa ja parantaa tulevan koneellisen harvennuksen kannattavuutta.
Kuviolla on taimikonhoito tehty aikanaan. Puusto on kuitenkin sen verran tiheää ja epätasaista, että raivaaminen olisi ollut tarpeen, jos harvennus olisi myyty pystyleimikkona.
”Valmistellaan metsää niin, että se on 5–10 vuoden päästä konehakkuukelpoinen leimikko. Alle kuitumittainen puu saadaan lähestulkoon kokonaan pois. Pystykaupassa se pitäisi kaataa raivaussahalla maahan, nyt saa jonkinmoista palkkaa omalle työlle.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
