Karsitun rangan kauppa kiinnostaa metsänomistajia – ”Ei järkeä myydä kuituna, energiasta maksetaan sama ja saanto hivenen suurempi”
MT Metsän verkkokyselyn vastausten perusteella positiivinen hintakehitys näkyy metsänomistajien kiinnostuksena myydä karsittua rankapuuta energiaksi.Tilaajalle
Verkkokyselyn vastaajista suurin osa aikoo myydä karsittua rankaa energiaksi. Kuva: Tommi HakalaMT Metsän verkkokyselyssä tiedusteltiin helmikuussa lukijoiden aikeita myydä karsittua rankapuuta energiaksi. Yli puolet vastanneista aikoo kauppaa käydä. Kolmannes vastasi kielteisesti. MT:n verkkosivulla julkaistuun kyselyyn vastasi 608 henkilöä.
Kannattavaa kauppaa halutaan tehdä, ja nykyinen hintakehitys ohjaa myymään karsittua rankaa energiaksi.
”Tein syksyllä harvennuskaupan, josta tulee runsaasti kuitupuuta. Parhaan tarjouksen tehnyt ostaja toimittaa pääosan saannosta energiapuuksi. Seuraavien harvennusten tarjouspyyntöihin otan mukaan enemmän energiapuufirmoja”, kirjoittaa eräs vastaaja.
Lukuisat vastaajat ovat samalla linjalla. Kuitupuun ja energiapuun hintavertailu puhuu jälkimmäisen puolesta.
”Jos hinta on kohdallaan, niin miksi en möisi. Saanto on suurempi kuin harvennuksissa. Olen kiinnostunut kokeilemaan väyläharvennusta.”
”Menköön puu polttoon, jos metsäteollisuus kyykyttää epäisänmaallisesti metsänomistajia. Mikä velvoite meillä on palvella heitä, kun heitäkään ei kiinnosta meidän hyvinvointi; talkoissa tarvitaan myös toista osapuolta”, lataa eräs vastaaja.
”Vapaampi katkonta, ajo maatilakalustolla on merkittävästi tehokkaampaa. Hinta karsitulle rangalle on tällä hetkellä yli 10 prosenttia parempi, ja 70 prosenttia ennakkotilitys”, summaa päätöksenteon taustoja eräs vastaaja.
”Ei järkeä myydä kuituna, energiasta maksetaan sama ja saanto hivenen suurempi. Lisähyötyä tulee myös siitä, että on nopeampi tehdä ja ei tarvitse niin isoa varastopaikkaa tien varteen kun voi kaikki laittaa samaan pinoon. Hakkuujälki voi myös olla parempi, kun puita ei tarvitse motolla lajitella eri kasoihin palstalla. Pienillä leimikoilla vähentää myös tiestön rasitusta jatkokuljetuksen osalta, kun saa yhtä lajia auton täyteen”, summasi puoltavat tekijät eräs vastaaja.
”Tukit ja pikkutukit erotellaan sahaukseen, mutta loput karsittuna rankana. Kuiduttavan teollisuuden maksama kuitupuun hinta ei ole kilpailukykyinen. Isot ostajat ovat menneinä vuosina opettaneet, että markkinatalous ratkaisee, joten toimitaan nyt sitten heidän oppiensa mukaisesti.”
”Kaikki ensiharvennukset menee energiaksi. Kuitupuuhun 30 prosenttia enemmän hintaa, niin alkaa löytyä puuta selluteollisuuteen”, toteaa eräs metsänomistaja.
”Lämpökeskuksilla on kova kysyntä ja korkeat hinnat. Ilman muuta myyn, mutta pullonkaula on hakkuu, johon on hankala saada metsänhoitoyhdistyksen kautta hakkuuketjua tekemään hakkuutyön.”
”Puun energiakäyttö on ilmasto-, huoltovarmuus- ja aluetalousteko.”
Syitä löytyy hintapolitiikan lisäksi muitakin.
”Euro on paras konsultti. Sen lisäksi puun energiakäyttö on ilmasto-, huoltovarmuus- ja aluetalousteko”, vastaa eräs lukijoista.
”Siistitty metsä aina ilo silmälle eikä rajoita jokaisenoikeuksia.”
”Oksat ja lyhyt latvus jää ravinteiksi.”
Hankintahakkuuna myyvät pyrkivät käyttämään puun tarkasti.
”Hakkasin juuri moottorisahalla 100 kiintoa ja myin tuoreena hakeyrittäjälle. Nyt aloin tekemään uutta kasaa, jonka annan kuivua kesän.”
”Hankintahakkuusta kuitupuuta pienemmät rungon osat hakkaan aina energiapuuksi niin pieneen latvaläpimittaan kuin pystyy.”
”Hankintahakkaajana kerään samalla vaivalla latvat talteen. Oksat kannattaa jättää ravinteeksi metsään.”
”On jäänyt paljon energiapuuta kasvamaan raivauksen jälkeen. Olen tuottanut itselle kaikki polttopuut lämmitykseen ja myynyt 30 vuotta pilkkeitä. Nyt kun saa jo hyvää hintaa energiapuusta niin lisätään myyntiä. On hyvä, että loppui venäjän kauppa, pyöritetään eurot omassa maassa.”
”Käytän itse. Poltan piippu punaisena.”
Kolmannes vastaajista ei aio karsitun rangan kauppaa käydä. Suuri osa heistä ilmoitti syyksi sen, että käyttävät rangat itse, oman kodin lämmittämiseen.
”Käytän itse. Poltan piippu punaisena. ”
”Karsimatonta kyllä myyn. Se on edullisempaa valmistaa ja hinta lähes sama. Puukertymä myös suurempi kuin karsitussa”, perustelee eräs vastaaja. Samoin toinen vastaaja kertoo: ”Myyn energiapuuksi kokopuuta”.
”Hintatietoa tarvittaisiin. Voi kun olisi joku edunvalvontajulkaisu ja vielä kun kerrottaisiin toteutuneet hinnat niin ettei vain rikottaisi kilpailulainsäädäntöä.”
Kaikkialla maassa tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.
”Ei kiinnostanut ketään ensiharvennus energiaksi pystykaupalla. Pitää varmaan hommata karsiva koura”, pohtii eräs.
”Ei ole tiedossa mahdollisia ostajia. Olisi kyllä hakattavaa”, vastaa yksi.
”Ei oikein tietoa, eikä ymmärrystä, miten paljon pitäisi tavaraa olla tarjolla, että kannattaa laittaa myyntiin.”
Osa vastaajista on vielä epävarmalla kannalla.
”Kannattaisiko sitä myydä karsittua rankaa, haketta/hakerankaa tai polttopuuta? Entä tulevaisuus, tuleeko enemmän polttopuun ja hakkeen ostoa, jos tilanne kriisiytyy Venäjän ja lännen välillä? Riskejä ja epävarmuutta on paljon.”
”Hintatietoa tarvittaisiin. Voi kun olisi joku edunvalvontajulkaisu ja vielä kun kerrottaisiin toteutuneet hinnat niin ettei vain rikottaisi kilpailulainsäädäntöä.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
