Kovat pakkasjaksot ja niiden väliset lauhemmat säät ovat leimanneet kuluvaa talvea. Puunkorjuulle pakkasista on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Talvileimikoiden korjuut päästiin aloittamaan koko maassa jo joulukuun alussa.
”Kaasu pohjassa mennään, koko kone- ja työntekijäkapasiteetti on käytössä”, Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kuvasi korjuutilannetta helmikuun alussa.
Yhdessä vaiheessa talvi oli jopa liiankin hyvä, sillä kireät pakkaset keskeyttivät tammikuussa puunkorjuun noin viikoksi lähes koko maassa.
”Yli 25–30 asteen pakkasissa koneita ei kannata lähteä metsään rikkomaan”, Jaakkola toteaa.
Viime syksy oli märkä, ja marraskuussa sataneen lumen alle jäi paikoin kosteita kohtia. Täysin huoletta korjuukoneita ei Jaakkolan mukaan voi siksi liikutella eteläisen Suomen metsissä. Ajouria pitää ensin tiivistää ja jäädyttää.
Metsäkoneyrittäjät näkevät kuluvan vuoden alkaneen muutenkin varsin myönteisenä, mikä johtuu puun hyvästä kysynnästä.
”Etenkin harvennuksia tuntuu riittävän. Joissakin paikoin tukin hieman hiipunut kysyntä on vähentänyt päätehakkuita.”
Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan käynnistyminen on lisännyt pohjoisen Suomen metsäkoneyrittäjien kiireitä. Etelä-Suomesta on siirretty jonkin verran korjuukalustoa avuksi Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Esimerkiksi Pohjois-Sallassa itärajan tuntumassa oli helmikuussa meneillään Metsähallituksen suurin talvisavotta vuosikymmeniin.
Kainuussa oli tammikuussa ankaria pakkasjaksoja, ja koneet seisoivat kovimpien pakkasten aikaan.
”Kokonaisuutena korjuu on sujunut kuitenkin erinomaisesti. Tästä näyttäisi tulevan pitkä korjuutalvi. Yhdistyksemme omat talvileimikot olemme saaneet hakattua hyvin, varastoon niitä ei jää”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen.
”Nyt helmikuussa paksu hanki aiheuttaa hieman haastetta korjuulle. Harvesterin hakkuupäätä ei saa paksussa lumessa uppoamaan sammalkerrokseen saakka, ja kannot jäävät väkisin hieman korkeiksi. Tämä on metsänomistajien hyvä tiedostaa. Metsänomistaja voi tällä perusteella myös pyytää siirtämään hakkuuta toiseen ajankohtaan.”
Puun kysyntää ja alkuvuoden hintatasoa Savonen luonnehtii hyväksi.
”Pieniläpimittaisella kuitu- ja energiapuulla on nyt todella hyvä kysyntä. Markkinoille on Kainuussa tullut uusia ostajia, ja ostajaehdokkaita on joka kunnassa yli kymmenen. Nyt on metsänomistajalla oikea aika tarttua metsiensä hoitorästeihin. Kannattaa kurkata takametsään, sillä pieniläpimittaisen puun hinta on kohdallaan.”
Kainuun suuret sahurit, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy:n Kajaanin yksikkö, ovat tehneet isoja investointeja, ja uusia linjoja ajetaan parhaillaan ylös. Siksi tukkipuun kysyntä on Savosen mukaan ollut hieman maltillisempaa kuin kuidun.
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan alueella Etelä-Savossa talvikorjuut ovat sujuneet yhtä hyvin kuin muuallakin maassa. Ovatko kelit olleet nyt sopivia myös saarihakkuille?
”Saarihakkuut meillä tehdään harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kesällä, sillä jäätilanne on aina epävarma. Tänä talvena emme ole tehneet yhtään jäätietä”, toiminnanjohtaja Suvi Kokkola kertoo.
Puun kysyntään ja hintoihin alkuvuonna Kokkola on ollut tyytyväinen.
”Kysyntä puulle on tasaisen hyvää. Ostajia kiinnostavat erityisesti koivuvaltaiset kuituleimikot, mutta muitakin kuitupuita kysytään, ja yhtä lailla tukkiakin.”
Hintataso on säilynyt Kokkolan mukaan vakaana, joten puukauppojen teko on nyt metsänomistajan kannalta sikäli turvallista. Puukauppatarjousten kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana.
”Tarjousten hintaerot ovat tällä hetkellä valtavat”, Kokkola toteaa.
”Tarjousten tarkalla vertailulla, asiantuntijan käyttämisellä ja omalla harkinnalla pystyy tekemään hyvän tilin.”
”Nyt on ehdottomasti puukauppojen kilpailuttamisen paikka. Ensimmäiseen tarjoukseen ei kannata tarttua.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
