• Energiapuun hinta ampaisi nousuun viime vuonna – ”Avoin markkinatalous rantautui pienpuukauppaan”

    Rankapuun hinta on lähes kolminkertaistunut vuodessa.
    Tilaajalle
    Energiapuun kauppa on kehittynyt viime vuosina ja siitä käydään nyt kilpailua.
    Energiapuun kauppa on kehittynyt viime vuosina ja siitä käydään nyt kilpailua. Kuva: Ismo Sairanen
    Metsä|Energia
    7.2.202405:00
    Suvi Jylhänlehto

    Energiapuun kauppa vilkastui viime vuonna huomattavasti. Se näkyy sekä kauppamäärissä että hinnoissa.

    Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2023 energiapuuta ostettiin noin viisi miljoonaa kuutiometriä, mikä on miljoona kuutiometriä enemmän kuin edellisvuonna.

    Energiapuun hinnat nousivat vuoden 2023 syyskuuhun asti voimakkaasti, pystykaupoissa enemmän kuin hankintakaupoissa.

    Karsitun rangan keskihinta kohosi viime vuonna pystykaupoissa 19,4 euroon, mikä oli reaalisesti peräti 2,6 kertaa edellisen vuoden hinnan suuruinen.

    Hankintakaupoissa hinta kohosi 1,3-kertaiseksi 43,4 euroon. Alueelliset erot ovat suuria. Etelä-Suomessa rankapuun hinta hipoi jo viittäkymppiä.

    Latvusmassan keskihinnat nousivat vähemmän, pystykaupoissa 7,3 euroon ja hankintakaupoissa 25,5 euroon.

    Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty arvelee, että rankapuun kohonnut hinta on ohjannut kysyntää enemmän latvus- ja kokopuuhun, sillä niiden kauppamäärät ovat kasvaneet enemmän kuin karsitun rangan.

    Yksinkertaisin selitys energiapuukaupan virkistymiseen Suomessa on Venäjän-tuonnin loppuminen Ukrainan sodan takia. Toisaalta energiapuuta tuodaan nyt esimerkiksi Baltian maista.

    Tullin tilastojen mukaan pyöreän energiapuun tuonti on kolminkertaistunut vuoden 2022 syksystä vuoden 2023 syksyyn.

    Suomalaisilla metsänomistajilla on joka tapauksessa hyvä tilanne, sillä energiapuun kova kysyntä jatkuu.

    Harvennuskuitua tarvitaan lisää ja samaan aikaan hankitaan jo seuraavan lämmityskauden puita.

    MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala näkee energiapuun hinnannousun taustalla useita syitä.

    Venäjän-tuonnin loppumisen lisäksi fossiilisista polttoaineista on pyritty eroon, jolloin kivihiiltä ja hitaasti uusiutuvaa turvetta on korvattu puulla.

    Lyhyessä ajassa metsähakkeen käyttöä on lisätty suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Naantalissa.

    Sahojen tuotantoseisokkien ja muun muassa Kotkamillsin sahan alasajon vuoksi purua ja kuorta on vähemmän käytössä. Lämpölaitokset korvaavat purun ja kuoren käyttämällä enemmän metsähaketta.

    MTK:n kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan avoin markkinatalous on rantautunut pienpuun kauppaan.
    MTK:n kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan avoin markkinatalous on rantautunut pienpuun kauppaan. Kuva: Petteri Kivimäki

    Rintalan mukaan vanhan kemeralain mukainen pienpuun korjuutuki kohdisti tuet aikoinaan riukumetsiin, joissa taimikonhoito oli laiminlyöty.

    Hänen mukaansa metsänomistajan kannalta on lopulta ollut hyvä asia, että kriteereitä tiukennettiin ja tuki on viime vuosina vähentynyt.

    Siinä missä pienpuun tuki aiemmin kattoi suuren osan kantohinnasta, nyt sitä maksetaan hehtaariperusteisesti ja tuki kohdistuu huomattavasti suppeammalle joukolle.

    ”Nuoren metsän hoito ei ole enää riippuvainen valtion tuesta, vaan se muuttui kaupalliseksi kohteeksi. Onko käynyt niin, että tuen menettäminen on nostanut pienpuun hintaa?”

    Rintala katsoo, että pienpuun kauppa toimii nyt aidosti markkinaehtoisesti.

    Myyntitilanteessa ei enää eritellä energia- ja ainespuuta puutavaralajeittain, vaan myynnissä on tietynlainen kohde ja puunostajat kilpailevat keskenään, minkälaiset puukaupat siitä tehdään.

    ”Pienpuun kauppaan on rantautunut avoin markkinatalous. Se on puunmyyjän näkökulmasta poikkeuksellisen positiivinen ilmiö.”

    ”Nuoren metsän hoito ei ole enää riippuvainen valtion tuesta, vaan se muuttui kaupalliseksi kohteeksi. Onko käynyt niin, että tuen menettäminen on nostanut pienpuun hintaa?” Pauli Rintala

    Energiapuukauppaan keskittyneen Laanian metsäjohtaja Juha Fränti vahvistaa, että kiinnostus energiapuuta kohtaan on kova.

    Hän ennakoi, että jatkossa kysyntä pysyy tasaisen hyvänä. Hänen mukaansa myös tarjontaa on ollut kohtuullisen hyvin.

    Laania toimittaa energiapuun pääsääntöisesti valmiina hakkeena lämpölaitoksille. Ainespuu toimitetaan sahoille ja sellutehtaille.

    Fräntin mukaan nuoren metsän hoitokohteella puu pystytään hyödyntämään erittäin hyvin, ja se on metsänomistajalle hyvä mahdollisuus laittaa metsiä kasvukuntoon.

    ”Pieniläpimittaisissa kohteissa vähäisiä määriä ainespuuta voi päätyä myös polttoon, jolloin voidaan taata tehokas toiminta puunkorjuuketjuille.”

    Puutuoteyhtiö Koskisen metsäjohtaja Joonas Ojasalo kertoo, että yhtiö keskittyy puukaupassa tukkivaltaisiin kohteisiin. Leimikot ostetaan kokonaisina ja hakkuutähteet kerätään talteen.

    Niin metsähakkeen kuin sahan sivutuotteiden myyntiin yhtiöllä on vakiintuneet yhteistyökumppanit Etelä-Suomessa.

    Myös Ojasalo näkee, että energiapuun kysyntä on jatkossakin vahvaa.

    Lisää aiheesta
    • Ranka ja muu sahalle kelpaamaton puu voidaan hyödyntää sekä sellunkeittoon että energiaksi. Kilpailu puusta kovenee etenkin Etelä-Suomessa.

      Energia | Teollisuuden ja lämpölaitosten taistelu rangasta nostaa energiapuun hintaa

      Tilaajalle
    • Kilpailu puusta kiristyi, kun sekä metsäteollisuus että energialaitokset ovat hamunneet raaka-ainetta puuntuonnin loputtua Venäjältä.

      Energia | Teollisuuteen korjattua puuta ohjautuu nyt yhä enemmän energiakäyttöön

      Tilaajalle
    • Kuuma energiapuumarkkina on lisännyt kokopuun korjuuta ja innostanut metsänomistajia hankintatöihin esimerkiksi pellonreunustoille. Energiapuun haketusta Hyvinkäällä.

      Metsäenergia | Lämpölaitokset ja sellutehtaat kisaavat pienestä puusta – kuitupuun läpimitan lasku tuo metsänomistajalle muutaman kympin lisätulon hehtaarilta

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi