Lämpölaitokset ja sellutehtaat kisaavat pienestä puusta – kuitupuun läpimitan lasku tuo metsänomistajalle muutaman kympin lisätulon hehtaarilta
Käytännön kokemukset kuitupuun minimiläpimitan pienentämisestä ovat vielä olemattomat.Tilaajalle
Kuuma energiapuumarkkina on lisännyt kokopuun korjuuta ja innostanut metsänomistajia hankintatöihin esimerkiksi pellonreunustoille. Energiapuun haketusta Hyvinkäällä. Kuva: Carolina HusuStora Enso ilmoitti elokuun puolivälissä, että se laskee kuitupuun minimiläpimittaa kuudesta senttimetristä viiteen. Metsä Group peesasi omalla määräaikaisella ratkaisullaan 17. elokuuta alkaen.
Sen sijaan UPM ilmoitti pitävänsä kiinni aiemmasta kuudesta senttimetristä.
Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen arvioi MT:n haastattelussa, että minimiläpimitan lasku kasvattaa tyypilliseltä leimikolta tulevan ainespuun määrää muutaman prosentin ja vaikuttaa metsäomistajan puukauppatuloihin positiivisesti.
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen muistuttaa, että muutos on hyvin tuore.
”Käytännön vaikutukset eivät ole vielä tulleet esiin. Jos minimiläpimitta laskee, niin hyvin loogisesti hakkuukertymä lisääntyy”, Pettinen järkeilee.
Kuutioina minimiläpimitan laskeminen lisää hakkuukertymää ensiharvennuksella 2–3 kuutiota hehtaarilta, harvennuksella 1–2 kuutiota ja aukolla noin kuution hehtaarilta.
Kotimaisen energiapuun kysyntä räjähti sen jälkeen, kun itäraja meni kiinni Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäläisen ainespuu lisäksi markkinoilta jäivät pois venäläinen hake, kuori ja puru.
”Energiapuun kysyntä on kasvanut rajusti. Kysyntä ylittää tarjonnan.”
Pettinen ei halua ennakoida, kuinka kauan tarjonta alittaa kysynnän. Tilanne on joka tapauksessa uusi: ”Ensimmäistä kertaa energiapuu on alkanut panna kampoihin ainespuulle. Tällaista tilannetta ei ole ollut aiemmin, koska energiapuu on ollut hinnaltaan niin paljon perässä.”
Energiapuun keskimääräinen pystykauppahinta on noussut vuoden 2022 alusta 54 prosenttia ja keskimääräinen hankintakauppahinta 38 prosenttia.
Kuuma energiapuumarkkina on Pettisen mukaan lisännyt kokopuun korjuuta ja innostanut metsänomistajia hankintatöihin esimerkiksi pellonreunustoille.
Kuopion Energian polttoainehankinnoista vastaava Matti Voutilainen sanoo, että kilpailu pieniläpimittaisesta puusta on kovaa jalostavan teollisuuden ja energiateollisuuden välillä.
”Venäjän aiheuttama kriisi ei ole ohi ja samaan aikaan tehdään vihreää eli puhdasta siirtymää. Hinta on hyvällä tasolla, mutta nyt on ehkä nähtävissä pientä rauhoittumista, koska koko energiamarkkinakin on rauhoittunut.”
Voutilaisen mielestä kuitupuun minimiläpimitan pienentäminen ei ole dramaattinen muutos.
”Me pystymme menemään aina kolmeen senttiin asti ja jos vertaillaan kilpailukykyä, niin meille käyvät kaikki puulajit samaan kasaan samasta leimikosta. Se on isännälle paljon kannattavampaa kuin se, että lähdetään erottelemaan eri jakeita eri kohteista”, Voutilainen kehuu omaansa.
Hänen mukaansa isossa kuvassa puuraaka-ainetta on niin paljon kuin tarvitaan.
”Siitä ei kannata lähetä riitelemään loppukäyttäjien kesken. Enemmänkin on kysymys siitä, saadaanko miehiä, naisia, metsäkoneita, rekkoja ja myyntihenkisiä metsänomistajia liikkeelle.”
Tampereen Energian (ent. Tampereen Sähkölaitos) energiamarkkinoiden johtaja Jukka Joronen toteaa, että minimiläpimitan muuttumisesta ei ole yhtiössä keskusteltu. Akuuttia tarvetta ei ole ollut, koska haketoimitukset perustuvat pidempiin sopimuksiin.
Puupohjaiset polttoaineet ovat yhtiölle keskeisiä. Energiapuun ja sivutuotteiden osuuden Tampereen Energian polttoaineiden kokonaiskulutuksesta ennustetaan olevan huipussaan ensi vuonna, jolloin sen osuus on noin 63 prosenttia. Vuonna 2048 osuudeksi arvioidaan 53 prosenttia.
”Puun käyttö on lisääntynyt ja vastaavasti turpeen on vähentynyt. Nyt on hakkeen kysynnän huippu, mutta se alkaa siitä vähitellen laskea sitä mukaan, kun sähkökattiloiden ja hukkalämmön kannattavuus paranevat.”
Laania Oy toimittaa puupolttoaineita kotimaisille lämpö- ja voimalaitoksille sekä raaka-aineita metsä- ja sahateollisuuteen.
Laanian asiakkuusjohtaja Hannu Honkasen mukaan kuitupuun minimiläpimitan muutos kertoo siitä, että raaka-aine halutaan ottaa tarkkaan talteen ja puulle on kysyntää.
”Mitoitusmuutos ei vaikuta suuresti meihin, koska hyödynnämme koko rungon jo nykyisellään metsänomistajan niin halutessa. Metsän rakenne ja metsänomistajan toiveet määrittelevät katkonnan.”
Myös pienissä puissa korjuukoneen mittalaitteiden on toimittava oikein.
Honkasen mukaan metsäenergian korjuussa raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan. Hän muistuttaa, että myös pienissä puissa mittaus pitää tehdä oikein eli korjuukoneen mittalaitteiden on toimittava.
”Menemme mittalaitteen mahdollistamaan minimiläpimittaan ja tämänkin jälkeinen latvaosuus on hyödynnettävissä kokopuuna.”
Honkanen jakaa Metsä Groupin Jumppasen näkemyksen, että kuidun minimiläpimitan pienentäminen kasvattaa tyypilliseltä leimikolta tulevan ainespuun määrää muutaman prosentin.
Honkasen mukaan Venäjältä tulleiden energiajakeiden poistuminen markkinoilta johti historialliseen energiapuun kysyntäpomppuun Suomessa. Kysyntä on säilynyt vahvana hyökkäyssodan alusta lähtien.
”Energiapuun merkityksen nousu lisää aitoa kiinnostusta nuoriin metsiin ja niiden hoitoon. Tarvitaan koneita, koneiden kehitystä ja tekijöitä. Nyt energiapuu tulee paremmin esiin vaihtoehtona.”
Honkasen muistuttaa, että energiakäytössä kotimainen puu päätyy merkitykselliseen käyttöön, ihmisten kotien lämmittämiseen.
”Se on kustannustehokasta ja se pitää yllä huoltovarmuutta. Sitä ei voi ulkoistaa.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
