Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemen mukaan tutkijan urasta on ollut hänelle merkittävästi hyötyä työelämässä. Kuva: Jarno Mela
Metsäteollisuuden Karoliina Niemi: Puuta riittää, jos metsät pidetään terveinä ja hyvässä kasvussa
Maaseudun Tulevaisuuden uusi kolumnisti, metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoo, että koko metsäsektorin on herättävä metsätuhouhkaan.Tilaajalle
Maaseudun Tulevaisuuden uusi kolumnisti metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoo, että jalostukseen kelpaava puu on saatava jalostukseen, ei polttoon. Kuva: Jarno MelaRiittääkö Suomessa puuta tuleviksi vuosiksi ja vuosikymmeniksi?
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi vastaa, että puuta riittää, jos metsät pidetään terveinä ja hyvässä kasvussa. Jalostukseen kelpaava puu on saatava jalostukseen, ei polttoon. Poliittisilla päätöksillä on toki kokonaisuudessa iso merkitys.
”Keski-Euroopan ja Etelä-Ruotsin metsät ovat kärsineet kuivuudesta ja hirvittävistä kirjanpainajatuhoista. Meillä kirjanpainaja on edennyt jo Keski-Suomeen, ja näen isona riskinä, että meillä tulee isoja tuhoja, Niemi sanoo.
Niemi on Maaseudun Tulevaisuuden uusi kolumnisti, jonka näkemyksiä metsäsektorin asioista voi lukea tästä päivästä lähtien paperilehden pääkirjoitussivulta ja MT:n verkkojulkaisusta.
Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille Niemi on tuttu kirjoittaja entuudestaan, sillä hänen näppäimistöstään on syntynyt useita lehdessä julkaistuja asiantuntija-artikkeleita.
Niemi muistuttaa, että metsien ikääntyminen on riski metsätuhoille, ja se koskee erityisesti kuusikoita.
”Meillä on istutettu kuusta liian kuiviin kohteisiin. Se johtuu osin siitä, että meillä on niin paljon sorkkaeläimiä. Ne popsivat lehtipuut ja männyt, mutta eivät kuusia. Koko metsäsektorin on herättävä, siihen että kirjanpainaja ja muut tuholaiset ovat iso riski.”
Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset taimikonhoidosta, havennushakkuista ja metsän ripeästä uudistamisesta.”
Niemen mukaan puun tuonnin loppuminen Venäjältä pani suomalaisen teollisuuden uuteen tilanteeseen.
”Puunhankinta siirtyi pääasiassa Suomeen. Sehän on hyvä asia. Metsänomistajilla ja metsäteollisuudella on yhteinen tahtotila, että metsäsektori pysyy Suomessa.”
Hallitusohjelman kirjaus siitä, että hakkuita ei rajoiteta, saa teollisuuden etujärjestön metsäjohtajalta kehut pariinkin kertaan haastattelun aikana.
”Se kertoo, että metsäsektorin edellytykset halutaan turvata. Hallitusohjelma on erittäin teollisuus- ja elinkeinoelämämyönteinen metsäsektorien näkökulmasta.”
Niemi nostaa ohjelmasta kolme ripeimmin reagointia vaativaa asiaa.
”EU-vaikuttaminen, luvituksen nopeuttaminen, jos Suomeen halutaan uusia investointeja ja kannustaminen aktiiviseen metsähoitoon. Ohjelmassa on hyvät kirjaukset taimikonhoidosta, havennushakkuista ja metsän ripeästä uudistamisesta.”
Niemen mukaan Suomen pitää vaikuttaa ennalta EU:ssa esiin nouseviin kysymyksiin ”rinta rottingilla, mutta kompromissihakuisesti.”
Karoliina Niemi
52-vuotias, syntynyt Vammalassa eli nykyisessä Sastamalassa. Yrittäjä- ja metsänomistajaperheen nuorimmainen lapsi.
Metsänhoitaja, FT. Väitellyt männyn ja symbioottisten juurisienten vuorovaikutuksesta vuonna 2002. Dosenttina Oulun yliopistossa.
Nykyisin Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja. Sitä ennen tutkijana eri yliopistoissa. Kaksi vuotta Maa- ja metsätalousministeriössä, lyhyt pätkä MTK:ssa ja elokuusta 2011 lähtien Metsäteollisuus ry:ssä.
Perheeseen kuuluu 16-vuotias tytär.
Kova lentopallofani (VaLePa). Harrastanut nuorempana lentopalloa (passari) ja jalkapalloa (vasen puolustaja). Uimaliiton liittohallituksen jäsen.
Sienet kiinnostaneet lapsesta saakka. Sienet olivat mukana myös väitöskirjassa. Suosikkisieni hernekuukunen.
EU-vaikuttamisessa hyvin pian esiin nousee Sanna Marinin (sd.) hallituksen kuumaksi perunaksi kehittynyt suojelutavoite. Suomi on sitoutunut EU:n jäsenvaltiona unionin biodiversiteettistrategian toimeenpanoon, jonka mukaan unionin maa-alueesta pitäisi asettaa 30 prosenttia suojelun piiriin. Alasta kymmenen prosenttia olisi tiukasti suojeltua.
”Suomen kontribuutio tähän kokonaisuuteen ilmoitetaan todennäköisesti tämän vuoden lopussa. Uuden hallituksen pitää saada sen valmistelu vauhtiin hyvin pian.”
Heinäkuun alkupuolella komissio julkaisi ehdotuksensa maaperädirektiiviksi. Se on kokonaan uutta lainsäädäntöä EU-tasolla. Ilmastoa ja vettä koskevaa lainsäädäntöä on ollut ennenkin, mutta ei maaperää. Metsäteollisuuden edunvalvoja pitää muutosta merkittävänä.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on kerättävä tietoa maaperän terveydentilasta, raportoitava siitä 5–6 vuoden välein ja toimittava maaperän terveyden edistämiseksi. Tavoitteena on terve maaperä vuoteen 2050 mennessä.
Ehdotusta ryhdytään käsittelemään yksityiskohtaisemmin EU:ssa kesällä ja syksyllä 2023.
Ja sitten on paljon julkisuutta saanut ennallistamisasetus. Sen yksityiskohdat jätetään tässä haastattelussa käsittelemättä. Niemen mukaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin linjaukset vievät komission ehdotusta merkittävästi parempaan suuntaan.
”Keskeistä on lainsäädännön toimivuus. Tavoitteiden tulee olla realistisia, ja jäsenvaltioiden erilaisuus on otettava huomioon toimien kustannustehokkuuden varmistamiseksi.”
Osin EU:ssa vireillä olleiden ja olevien asetusten ja direktiivien takia metsäkeskustelu on ollut repivää viime aikoina.
”Toisaalta Suomessa on aina keskusteltu metsistä. Järjestönä haluamme olla keskustelussa mukana. Olemme iso maakäyttösektori ja käytämme paljon puuta.”
Metsäkeskustelun Niemi jakaa kolmeen kerrokseen: kansainväliseen, EU-tasoiseen ja kansalliseen. Hänen mukaansa kansainvälisessä keskustelussa Suomen metsäsektorilla on hyvä ja vastuullinen maine: metsät hoidetaan kestävästi.
”EU-tasolla komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on ollut voimakas persoona, joka on tuonut esiin mielipiteitään Suomen ja Ruotsin metsätaloudesta. Tämä on ollut ennenkuulumatonta komissaarilta. Tämä komissio on suhtautunut kriittisesti metsätalouteen ja metsien hoitoon.”
”Kotimaassa unohtuu usein globaali perspektiivi. Monia asioita väännetään ja käännetään kotikutoisesti. Isossa kuvassa metsäsektoriin suhtaudutaan myönteisesti.”
Yksi kotimaisen keskustelun ääriesimerkki koettiin viime joulukuussa, kun maa- ja metsätalousministeriö julkisti Metsäkeskuksen tekemän Keski-Suomen alueen erityistarkastuksen tulokset. Niiden mukaan harvennusjälki ei vastannut yhdessäkään kohteessa metsänhoidon suosituksia ja 58 prosenttia kohteista alitti myös lain vaatiman tason.
Kesäkuussa Metsäkeskus myönsi vakavat puutteet harvennusjäljen arvioinnissa. Keskuksen mukaan se ei ole ”omissa selvityksissään pystynyt yksilöimään, mitkä asiat arvioinnissa ovat huonon tuloksen taustalla”.
Niemen mukaan joulukuinen julkistus toi alalle valtavasti mainehaittaa.
”Ulkomailla meiltä kysyttiin, miten oikein hoidamme harvennuksemme. Poliittiset päättäjät kyseenalaistivat alaa, ja koko puunhankintaketju oli ihmeissään.”
Tulosten takia Metsäteollisuus ry ja sen isot jäsenyhtiöt kävivät läpi omaa toimintaansa. Ne saivat toisenlaisia tuloksia kuin Metsäkeskus.
”Asioihin pitää vaikuttaa ja reagoida, kun se on tarpeen. Emme antaneet periksi, vaan teimme paljon töitä tulosten selvittämiseksi.”
Niemi sanoo, että tutkijan urasta on ollut hänelle merkittävästi hyötyä työelämässä. Hän on väitellyt männyn ja symbioottisten juurisienten vuorovaikutuksesta ja ollut tutkijana muun muassa Kuopion ja Helsingin yliopistossa.
”Analyyttinen ajattelu, tietynlainen kriittisyys ja pitkäjänteisyys ovat tutkijan tärkeitä ominaisuuksia. Niitä olen tarvinnut. Vaikuttaminen perustuu yhä enemmän tieteeseen. Meiltä vaaditaan tutkimustietoa.”
Silloin kun Karoliina Niemi ei tee metsäjohtajan töitä, hänet voi löytää uimahallista tai lentopallo-ottelusta kannustamassa kahdeksankertaista Suomen mestaria VaLePaa. Niemi on kova lentopallofani ja on pelannut itsekin passarina.
Passit osuvat edelleen paikallaan. Sen saavat kokea Metsäteollisuus ry:n metsävaliokunnan jäsenet joka vuosi elo-syyskuun kokouksessa, jonka yhtenä ohjelmanumerona on lentopallo-ottelu Metsäteollisuus ry:n metsäsektori vastaan jäsenyritysten edustajat.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
