Maaperädirektiivi tulkitaan EU:n vallan laajenemiseksi –metsäteollisuus huolehtisi kansallisesti maaperän kestävästä käytöstä

”Maaperädirektiivi on kokonaan uutta lainsäädäntöä EU-tasolla. Ilmastoa ja vettä koskevaa lainsäädäntöä on ollut ennenkin, mutta ei maaperää. Muutos on merkittävä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.

Euroopan komissio julkisti 5. heinäkuuta maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksensa. Sen mukaan jäsenvaltioiden on kerättävä tietoa maaperän terveyden tilasta, raportoitava siitä 5–6 vuoden välein ja toimittava maaperän terveyden edistämiseksi.

Ehdotus koskee niin rakennettua kuin rakentamatonta maaperää. Yhtenä isona periaatteena on maaperän kestävän käytön edistäminen muun muassa maa- ja metsätaloudessa. Tavoitteena on terve maaperä vuoteen 2050 mennessä.

Jos jäsenmaiden toimet eivät ole riittäviä, odotettavissa on lisävaatimuksia.

Ehdotusta ryhdytään käsittelemaan yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa kesällä ja syksyllä 2023.

Direktiivissä halutaan puuttua Euroopan maaperää heikentäviin ilmiöihin, kuten rakentamiseen, maaperäeliöiden monimuotoisuuden köyhtymiseen, tulviin ja maanvyöryihin, eroosioon, hiilen karkaamiseen maaperästä, suolaantumiseen ja pilaantumiseen.

Rantamäen mukaan direktiivin keskeinen sisältö painottuu raportointiin, maaperän kestävän käytön periaatteisiin ja toimiin, joilla periaatteet toteutuvat.

Metsätalouden kannalta keskeisiä periaatteita ovat maanpinnan paljaana pitäminen, maaperään kohdistuvat häiriöt, maaperän tiivistyminen ja orgaanisten maiden vesitasapaino.

Paljaana pitämisellä voi olla vaikutuksia avohakkuisiin.

”Tarkempaa tulkintaa meillä ei vielä ole tämän periaatteen sisällöstä, mutta olemme tunnistaneet, että se voi heijastella myös metsätalouteen.”

Entä tiivistyminen, sen voisi ajatella vaikuttavan vaikkapa metsäkoneiden käyttöön tai koneiden painoihin?

”Ehdotuksessa mainitaan, että koneiden paino pitää ottaa huomioon. Näinkin yksityiskohtainen asia on nostettu esiin EU-tasolla.”

Rantamäen mukaan metsäteollisuus on jo pitkään kannattanut kansallisen maaperään liittyvän paikkatiedon kehittämistä.

”Näin voisimme paremmin suunnitella metsätaloustoimenpiteitä. Tiedon kerääminen on hyvä asia, mutta nyt siihen on tulossa ohjaus Brysselistä. Se ei ole mielestämme oikein. Pystyisimme hoitamaan tämän kyllä kansallisesti.”

”Esityksen tavoitteiden sekä tarpeen arvioinnissa olisi tärkeää huomioida myös taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet nykyistä laajemmin.”