Teollisuuteen korjattua puuta ohjautuu nyt yhä enemmän energiakäyttöön

Noin kaksi miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta on ohjautunut vuosittain energiakäyttöön, osoittavat Luonnonvarakeskuksen yliaktuaarin Tuomas Niinistön skenaariolaskelmat.

Kokonaisuudessaan kotimaisen tukki- ja kuitupuun tilastoitu käyttö alitti tarjonnan vuosina 2018–2022 keskimäärin 1,4 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Niinistö olettaa myös, että suoraan energiaksi hakatusta runkopuusta noin 10–20 prosenttia olisi ainespuukelpoista.

Niinistön keskiviikkona Bioenergia ry:n seminaarissa esittämän laskelman perusteella noin kaksi miljoonaa kuutiometriä teollisuuteen korjattua puuta ohjautuisi energiakäyttöön.

”Jotainhan tässä tukki- ja kuitupuun käytössä on tapahtunut. Puuta näyttäisi jäävän käyttämättä”, Niinistö totesi seminaarissa ja viittasi erityisesti kotimaisen tukki- ja kuitupuun tarjonnan ja kysynnän ristiriitaan.

Niinistön mukaan näyttää epätodennäköiseltä, että tukkipuuta palaisi, vaan ylijäävä puu olisi kuitupuuta, joka ohjautuisi energiakäyttöön.

”Tukkipuun, energiapuun ja kuitupuun hintaerot ovat niin selkeitä, että jos ainespuusta jotain kattilaan päätyy, niin kyllä se kuitupuuta on.”

Ainespuuta palaa varmuudella myös halkoina ja klapeina pienkohteissa, kuten omakotitaloissa ja maaseudun talojen lämmittämisessä. Niinistön laskelma kahdesta miljoonasta kuutiosta kuitupuuta koskee vain lämpö- ja voimalaitosten tilannetta.

”Pienkohteiden kuitupuun kokonaismäärä on mysteeri”, Niinistö sanoo ja lisää, että Luonnonvarakeskuksella ei ole tarkkaa tilastoa, kuinka esimerkiksi kotitalouksien kuitupuun käyttö vaikuttaa teollisuuden tarpeisiin.

Energiateollisuus on erityisesti Venäjän hyökkäyksen jälkeen ollut ongelmissa, sillä venäläistä haketta ei enää tuoda rajan yli.

Luken tilastojen mukaan on selvää, että metsähakkeen käyttö ylittää tarjonnan varsinkin nyt, kun ulkomaista tuontihaketta ei enää tuoda. Tämän takia ainespuuta ohjautuu lämpökattiloihin.

Metsähake on ollut Suomessa ratkaisu uusiutuvan energiaosuuden kasvattamiseen, mutta hake ei myöskään ole ongelmaton vaihtoehto. Esimerkiksi monet lämpölaitokset ovat siirtyneet turpeesta hakkeeseen, sillä turpeen saatavuus on epävarmaa ja hinta korkea.

Luonnonvarakeskuksen tilastoista ilmenee, että pienpuun käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on kasvanut entisestään.

Niinistö selvensi seminaarissa Luken tilastoa ja kertoi, että tilastoinnissa pienpuuhun luetaan kaikki karsittu ja karsimaton ranka sekä alun perin metsäteollisuuskäyttöön korjattu kuitupuu.

”Tärkeä huomio luokituksesta on se, että luokitus ei ole jalostuskelpoisuuslähtöinen”, Niinistö huomautti.

Jalostuskelpoisuuden seurannassa haaste on, että jos puu ostetaan ja korjataan suoraan energiakäyttöön, ei myöskään jalostuskelpoisuutta kyetä seuraamaan, jos siihen ei ole velvoitetta.

Niinistön mukaan bioenergian kestävyyskriteerien päivittyminen voi tuoda tähän muutoksen, ja tällöin lämpö- ja voimalaitoksille voi koitua velvoite seurata poltettavan puun jalostuskelpoisuutta.