Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistys lopettaa korjuupalvelunsa – energiapuun kysyntä romahtanut

Pohjois-Savon metsähoitoyhdistys lopettaa korjuupalvelunsa energiapuun heikentyneen kysynnän takia. Muut metsänhoitoyhdistykset eivät ole kertoneet yhtä radikaaleista toimista.

”Tässä tilanteessa yhdistyksen korjuupalvelun on vaikea hyödyttää metsänomistajia ja parantaa heidän metsätaloutensa kannattavuutta. Se on kuitenkin yhdistyksen toiminnan tarkoitus”, summaa johtaja Pekka Sahlman Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.

Yhdistys on pyörittänyt Pohjois-Savossa korjuupalvelua 1990-luvun alusta. Sitä tarvittiin etenkin ensiharvennuspuun huonon kysynnän takia.

”Ensiharvennuskohteista oli krooninen ylitarjonta. Niitä ei saanut kaupaksi kuin avohakkuiden kylkiäisinä”, muistelee Sahlman.

Yhdistyksen korjuupalvelun kautta ensiharvennukset saatiin hoidettua ja metsät pysyivät kasvukunnossa.

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota mullisti tilanteen. Venäläisen puun tuonnin loppuminen jätti metsäteollisuuden puuhuoltoon lähes 10 miljoonan kuutiometrin aukon. Myös energiapuusta tuli pulaa.

”Energiapuulle tuli kova kysyntä, mikä siirtyi hintoihin. Metsänomistajat korjasivat Ukrainan sodasta hyötyä”, sanoo Sahlman.

Energiapuun osalta tilanne muuttui nopeasti. Tuli leuto talvi ja suurten kaupunkien energialaitokset vähensivät energiapuun käyttöä. Puun sijaan energiaa tuotetaan yhä enemmän sähköllä.

”Esimerkiksi Kuopion Energialla on jo nyt puuta varastossa lähes koko seuraavaksi lämmityskaudeksi”, sanoo Sahlman.

Virallisten arvioiden mukaan energiapuun käytön huippu onkin jo jäänyt taakse. Se on yksi syy, miksi Pohjois-Savon yhdistys päätti ajaa korjuupalvelunsa alas.

”Arvioimme, että tämä on pysyvä tilanne”, vahvistaa Sahlman.

Energiapuun lisäksi yhdistysten korjuupalvelut ovat keskittyneet harvennuskohteisiin. Kuva: Sanne Katainen

Sahlman uskoo, että yhdistys saa metsänomistajille enemmän hyötyä puukaupan kilpailuttamisella. Tavoitteeksi on siksi asetettu valtakirjakauppojen osuuden kasvattaminen.

Niiden osalta yhdistys on jo nyt valtakunnan keskiarvon paremmalla puolella.

Ensiharvennusten varaan korjuupalvelua ei Sahlmanin mukaan kannata enää rakentaa. Sieltä ei lisäarvoa heru.

”Puukaupassa markkinat toimivat hyvin. Kaikille puutavaralajeille ja leimikoilla on hyvä kysyntä”, sanoo Sahlman.

Yhdistyksen korjuupalvelun kautta kulki viime vuonna 140 000 kuutiometriä puuta. Sitä hoiti kymmenen urakoitsijaa, joiden sopimukset on nyt irtisanottu.

Yhdistyksen liikevaihdosta korjuupalvelun lopettaminen sulattaa puolet pois. Sen vaikutuksia yhdistyksen toimintaan ja esimerkiksi toimihenkilöiden määrään ei ole vielä kerrottu.

Asia on yhdistyksen hallituksen kokouksessa esillä myöhemmin tässä kuussa. Yhdistyksen korjuupalvelun alasajosta kertoi ensimmäisenä Metsälehti.

Jari Yli-Talosen mukaan rankana korjatun energiapuun määrä putoaa tänä vuonna rajusti. Kuva: Kari Salonen

Muut metsänhoitoyhdistykset eivät ole kertoneet vastaavista toimista. Energiapuun kysynnän nopea heikkeneminen on silti näkyvissä muuallakin.

Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella leuto talvi on iskenyt etenkin rankana korjattavaan energiapuuhun. Sen kysyntä on romahtanut.

Kokopuun ja oksien kysyntä on pitänyt selvästi rankaa paremmin.

”Energiarankaa on tähän asti korjattu noin 70 000 kuutiometriä vuodessa. Tänä vuonna sen korjuumäärä näyttää putoavan 25 000 kuutiometriin”, kertoo johtaja Jari Yli-Talonen.

Kysynnän heikkeneminen näkyy myös hinnoissa.

Myös Pyhä-Kalan metsänhoitoyhdistys jatkaa korjuupalvelua. Se on tärkeä sekä metsänomistajille että metsänhoitoyhdistyksen taloudelle.

”Emme ole aina hintajohtajia, mutta vastaavasti me toimimme perälautana. Meidän ansioista metsänomistajien ei tarvitse myydä energiapuitakaan ihan millä hinnalla tahansa”, sanoo johtaja Maunu Kilpivaara.

Myös Yli-Talonen pitää korjuupalvelua edelleen tärkeänä metsänomistajille. Sen avulla on pystytty purkamaan harvennusrästejä.

”Aiemmin korjuupalvelun kohteita olivat ensiharvennukset, joiden kysyntä oli välillä heikkoa. Nykyään se toimii myös järeämmissä harvennuskohteissa”, sanoo Yli-Talonen.