
Syysviileät ovat saaneet kaupunkien lämpölaitokset puhisemaan ja voimalaitosten pihat täyttymään metsähakkeesta. Iso osa hakkeesta on murskattu päätehakkuiden latvus- ja oksamassasta.
”Hakkuutähteet muodostavat noin kolmanneksen keräämästämme energiapuusta. Toinen kolmannes tulee energiarangasta ja loppu kokopuusta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtaja Petri Pajunen.
Vielä kymmenen vuotta sitten hakkuutähteiden keruun hyödyistä ja haitoista käytiin vilkasta keskustelua. Nyt keruusta on tullut normaali toimintatapa.
”Noin 90 prosentilla kuusivaltaisten metsien uudistushakkuista tähteet kerätään pois. Mäntyvaltaisissa kohteissa tähteet voivat jäädä keräämättä, koska massaa ei kerry tarpeeksi.”
Kuljetusmatkan tienvarteen pitäisi olla alle puoli kilometriä, jotta keruu on kannattavaa.
”Keruualueen pitäisi olla vähintään hehtaari, jotta kokoon saadaan vähintään yksi täysperävaunullinen haketta”, Pajunen lisää.
Hakkuutähteen keruu tapahtuu samanlaisella kuormatraktorilla, jolla myös tukit ja kuitupuut kuljetetaan tien varteen. Kärryyn saatetaan joskus laittaa lisäpankkoja tai poikittaistukia varmistamaan kuorman pysymistä.
Useimmat metsänomistajat myyvät hakkuutähteen puukaupan mukana asiaa sen kummemmin miettimättä. Muutaman satasen tai tuhannen euron suuruinen lisätulo on useimmille tervetullut.
Oksa- ja latvusmassan kerääminen voi kuitenkin siirtää hakkuuaukon istutusta vuodella eteenpäin.
”Hakkuutähteen pitää antaa kuivahtaa aukolla kesäkuukausina muutaman viikon. Keväällä ja kesällä riittää usein kuukauden kuivatus. Neulaset ruskettuvat, ja ne putoavat pois lastauksen yhteydessä. Jos taas hakkuu tehdään loppukesällä tai syksyllä, tähteet jätetään aukolle odottamaan seuraavan kevään kuivattavia kelejä”, Pajunen selittää.
Jos tähteiden keruu tapahtuu kesäkuussa, aluetta ei ehditä muokata ja istuttaminen jää syksylle tai seuraavalle keväälle. Tämä pitää ottaa huomioon maanmuokkausta, taimia ja istutusporukkaa varattaessa.
Tienvarren kasassa hakkuutähde ei enää juuri kuivu. Kasaan ajetun latvusmassan pitää olla kuivaa, jotta puu ei ala mädäntyä ja menettää energia-arvoaan. Kasa peitetään paksulla paperilla, jotta massaan ei pääse vettä.
Hakkuutähteen hinnoittelulle on muutama eri tapa.
Yksi tapa on laskea hakkuutähteen määrä leimikolta korjatun ainespuun määrästä. Esimerkiksi kuusella hakkuutähteen määräksi arvioidaan viidennes ainespuun määrästä.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon korjuupalvelu mittaa ajokoneen kuormainvaa’alla korjatun hakkuutähteen painon ja muuttaa sen Luonnonvarakeskuksen kerrointaulukon avulla kuutioiksi. Joskus määrä mitataan vasta haketuksen yhteydessä hakekuutioina.
Hakkuutähteen hinta seurailee energiarangan hintaa, jonka hinta puolestaan seurailee kuitupuun hintaa.
Luken kokoaman tilaston mukaan hakkutähteen hinta oli viime keväänä pystykaupoissa noin yhdeksän euroa kiintokuutiometriltä.
Etelä-Suomessa toimiva Hakevuori oy on keskittynyt energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Energiapuumarkkina on säilynyt suhteellisen vakaana sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan syöksi hinnat ja kysynnän jyrkkään nousuun.
Hakevuori oy:n hankintapäällikön Anssi Korsströmin mukaan kysyntä on nyt vakiintunut ja hinnat tasaantuneet.
”Hakkeen hinnannousua ei ole tällä hetkellä näkyvissä. Sähkö on noussut puuenergian kilpailijaksi. Monet energiayhtiöt ovat hankkineet sähkökattiloita kaukolämmön tuotantoon. Niillä tuotetaan lämpöä etenkin keväästä syksyyn, kun sähkö on yleensä halpaa”, Korsström kertoo.
Myös Baltian maista tulee edelleen jonkin verran haketta Suomeen.
Hakkuutähde muodostaa Hakevuoren raaka-aineesta noin kymmenesosan. Loppu tulee karsituista rangoista ja kokopuusta.
Hakevuori on kiinnostunut hakkuutähteen keruusta silloin, jos kerättävä alue on vähintään kaksi hehtaaria ja kuljetusmatka tien varteen korkeintaan 300 metriä.
Korsström kertoo, että 200 kuutiosta kuusiainespuuta jää tähteeksi noin 40 kiintokuutiometriä oksa- ja latvusmassaa. Hakevuoren keskimääräiseltä hakkuutähdetyömaalta kertyy 100–200 kuutiometriä energiapuuta.
PEFC-sertifioinnin mukaan kolmasosa hakkuutähteestä on jätettävä keräämättä, jotta metsään jää orgaanista ainesta ja ravinteita.
”Varisevat neulaset ja pienet oksat muodostavat tästä suurimman osan”, Korsström sanoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
