Marko Matilaisen vuoden 1982 diplomaattimersu kävi läpi laajan kunnostuksen ennen museointia. Kuva: Kari Lindholm
Kunnostamisen määrä yllättää monet museoautoa havittelevat
Vanhan auton saaminen museorekisteriin ei ole mikään läpihuutojuttu.TilaajalleRovaniemi
Museotarkastuksen läpäiseminen ei ole läpihuutojuttu, toteaa museoajoneuvotarkastaja Marko Matilainen. Kuva: Kari LindholmEntistä useampi liikenteessä oleva auto lähestyy 30 vuoden museointi-ikää. Tiukat kriteerit saattavat kuitenkin yllättää museoautosta haaveilevan autonomistajan.
Museoautoksi rekisteröinti houkuttaa, koska museoajoneuvoista ei peritä ajoneuvoveroa eikä käyttömaksua. Vanhan auton omistajan mieleen saattaa siksi juolahtaa, että siitä saisi museoimalla halpapitoisen käyttöauton.
”Museotarkastuksen läpäiseminen ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu”, toteaa Lapin alueen vastaava museoajoneuvotarkastaja Marko Matilainen Rovaniemeltä.
Museotarkastuksen tiukat kriteerit tulevat usein täytenä yllätyksenä vanhojen autojen omistajille.
Museorekisteriin voidaan hyväksyä erittäin hyvin säilynyt, alkuperäisen kaltaiseksi entisöity tai konservoitu ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta.
”Alkuperäinen kunto tarkoittaa sitä, ettei autoon ole tehty jälkeenpäin muutoksia. Vähäiset käytön jäljet sallitaan, mutta ei ruosteisuutta. Maalipinnassa ei sallita sävyeroja, joita esiintyy esimerkiksi, kun yksi ovi maalataan erikseen.”
Erilaiset kokoontumiset ovat oleellinen osa autoharrastajien toimintaa. Niissä näkee myös museoautoja. Kuva: Jarmo PalokallioMuutoksia sallitaan vain siinä määrin kuin niillä parannetaan liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi rumpujarruja on korvattu levyjarruilla.
”Lisävalotkin ovat sallittuja, mutta niiden pitää olla samalta aikakaudelta kuin ajoneuvo. Led-valopaneelit eivät kuulu 30-vuotiaaseen ajoneuvoon.”
”Ajoneuvolaki ei rajoita museoajoneuvon käyttöaikaa.”
Mikäli museoitavaksi tarkoitetussa ajoneuvossa on lisävarusteena radio, myös sen pitää olla samalta aikakaudelta. Radion toimivuutta ei museotarkastuksessa tutkita.
”Sama koskee vanteita, mutta renkaat saavat olla uudet.”
Vanhat asia-, ohje- ja huoltokirjat tuovat museoauton historiaan oman lisänsä. Kuva: Jarmo PalokallioMuseotarkastuksessa selvitetään myös ajoneuvon aiemmat omistajat ja historia.
”Sitä varten kaikki ajoneuvon mukana tulleet asiakirjat, ohjekirjat ja korjaamokäsikirjat kannattaa ottaa mukaan”, Matilainen sanoo.
Ajoneuvolaki ei rajoita museoajoneuvon käyttöaikaa. Vakuutusyhtiöillä on tarjolla liikennevakuutuksia, joissa on yhtiökohtaiset rajoitukset museoajoneuvon käyttövuorokausille.
”Kunnostukseen ja entisöintiin kuluu helposti tuhansia euroja.”
Suomessa on noin 200 koulutettua museoajoneuvotarkastajaa. Matilainen on tehnyt museotarkastuksia Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lähes 20 vuoden ajan.
Hän tarkastaa vuosittain noin 150 museoajoneuvo-kanditaattia, joista huomattava osa ei läpäise tarkastusta ensi kerralla. Osa autojen omistajista jättää leikin sikseen, osa kunnostaa ajokkinsa.
”Kunnostukseen ja entisöintiin kuluu helposti tuhansia euroja, eikä kustannuksille ole ylärajaa. Museoajoneuvon arvo ei nouse samassa suhteessa kuin kunnostukseen käytetään rahaa.”
Henkilö- ja hyötyajoneuvojen lisäksi myös traktorit, mopedit, moottoripyörät ja rekisteröimättömät työkoneet voidaan museotarkastaa. Kuva: Kimmo KottaVanhoja ajoneuvoja hyväksytään museoajoneuvorekisteriin vuosittain noin 3 000 kappaletta, ja museoajoneuvojen kokonaismäärä on noin 50 000 kappaletta.
”Autojen lisäksi myös traktorit, mopedit, moottoripyörät ja rekisteröimättömät työkoneet voidaan museotarkastaa.”
Varsinaisten vetaraaniajokkien, kanttiautojen, tarkastukset ovat viime vuosina vähentyneet. Suurin osa tarkastukseen tuotavista ajoneuvoista on peräisin 1980-luvulta ja 1990-luvun alkupäästä.
”Jatkossa yli 30-vuotiaat, paljon elektroniikkaa sisältävät autot vähitellen häviävät, koska niiden ohjausyksiköille ei löydy kunnostajia”, Matilainen arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
