Zetorin huoltotyössä sattui ja tapahtui, sopimushuoltaja kertoo: "Hankalin remontti oli Fordin taka-akselin vaihto keskellä metsää"
Zetor oli yksi Keskon myydyimmistä malleista 1980-luvulla, minkä vuoksi myös merkin huoltomiesverkostoa laajennettiin. Rautalampilainen Pauli Ylönen toimi Keskon sopimushuoltajana vuosina 1988–2003.
Huoltomiehen mukaan Zetorin akilleenkantapää oli kytkin, joka oli raskaassa käytössä alimittainen eikä nestejärjestelmäkään ollut ongelmaton. Kuva: Kimmo KottaZetor-kauppa kävi Pohjois-Savossa 1980-luvulla vilkkaana. Vuoden 1988 tammikuussa voitiin Kuopion Keskolla järjestää 27 traktorin yhteisluovutus. Paikallinen kauppias oli myynyt alueelle ison määrän Zetoreita, ja hän ehdotti Rautalampilaiselle huoltoyrittäjä Pauli Ylöselle sopimushuoltajuutta. Huoltosopimus koski kaikkia Keskon myymiä koneita (myös myynnistä poistuneita) muun muassa Nuffield/Leyland, Deutz-Fahr sekä Case-IH. Koneremontit tehtiin asiakkaan luona, ja huoltomiehen autosta löytyi kaikki tarvittava välineistö.
Tyypillisimpiä vikoja, joita Zetoreiden omistajat valittelivat olivat pienempien Zetoreiden huono käynnistyvyys, mihin oli syynä alhaalla oleva tankki. Apu löytyi polttoainepumpun nappulasta, jota painelemalla moottori hörähti käyntiin. Lisäksi lähes jokaisessa Zetorissa esiintyi pidemmän käytön jälkeen oli kytkinongelmia, etenkin nestejärjestelmissä. Kolmas tyypillinen Zetor-vaiva oli vaihteistossa. Jos vaihteiston vipua käsitteli turhan rivakasti, saattoi kaksi vaihdetta mennä päälle yhtä aikaa. Kuluneet vaihteensiirtäjät vielä edesauttoivat tilanteen syntymistä. Tästä seurasi voimansiirron täydellinen jumiintuminen eli kytkintä nostettaessa moottori sammui.
Ylösen mieleen on jäänyt niin helppoja kuin hankaliakin remontteja. Eräs kohde oli Zetor, joka ei käynnistynyt, vaikka kaikki toiminnot olivat kunnossa. Startti pyöritti moottoria ja suuttimelle tuli polttoainetta, mutta pakoputkesta ei tullut savua. Aikansa ongelmaa tutkittuaan Ylönen huomasi, että pakosarjan tiivisteiden välistä tihkui nestettä. Traktori oli parkkeerattu ulos lähelle seinää, jolloin räystäältä tippunut lumi oli sulanut pakoputkeen ja jäätyessään tukkinut pakosarjan mutkan. Kun tämä tukos sulatettiin, starttasi traktori välittömästi.
Kerran taas vesipumppuremontti kesti odotettua kauemmin, kun asiakas oli suositusten mukaisesti purkanut Zetoriaan ennakkoon. Osia oli valtavasti pitkin ladon lattiaa. Todellisuudessa traktorista ei olisi tarvinnut ottaa irti juuri mitään. Niinpä suurin osa korjausajasta kului traktorin uudelleen kasaukseen, joka ei olisi koneisiin vähemmän perehtyneeltä isännältä onnistunut.
Vaikein Ylösen korjauskohde sattui eteläisellä Rautalammilla, jossa puukuormaa vetämässä ollut pikku-Ford oli alamäessä mennyt linkkuun ja takapyörä osunut isoon kiveen. Vanteen vääntymisen lisäksi murtui myös banjo vetoakseleineen, jonka vuoksi traktoria ei saanut millään keinolla metsästä pois. Niinpä pyörä, uudet osat ja öljyt vietiin hevosella metsään ja korjaus tehtiin luonnon helmassa jylhissä maisemissa, mikä vaikeutti korjausta.
Yhteisluovutukset olivat näyttäviä, mutta takuuhuoltojen kannalta hankalia. Huoltomiehillä riitti tekemistä erityisesti toukokuussa, koska ensimmäinen takuuhuolto osui kiireisimpään kylvöaikaan. Lähinnä pellolla joutui korjaamaan loppukokoonpanossa tehtyjä huolimattomuuksia ja muutamiin traktoreihin vaihdettiin tehtaan laskuun jarruasetelmia, jotka saattoivat peruuttaessa pettää.
Ylösen huoltomiesura päättyi vuonna 2003, jolloin Zetorin menekki oli jo kääntynyt laskuun. Edelleen hän pitää Zetoria pikkuvikoineenkin ihan kelpo traktorina, jos sitä ei ole pilattu korjauksilla. Varsinkin pienemmät Zetorit olivat remonttien ja huoltojen puolesta isoja kätevämpiä. Lisäksi sekä isoihin että pieniin Zetoreihin saa hyvin varaosia, eivätkä ne ole hintavia.
Lue Koneviestin nettisivuilta lisää Pauli Ylösen huoltomiesajoista!
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
- Osaston luetuimmat
