Valtaosa suomalaisista on huomannut teiden kunnon huonontuneen. Varsinaiseen onnettomuusvaaraan teiden huonon kunnon takia on joutunut joka neljäs LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastannut.
Kyselyn perusteella useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on havainnut merkkejä teiden kunnon huonontumisesta. Ongelma korostuu maaseudulla, jossa lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat havainneet merkkejä teiden rapistumisesta.
Heikkokuntoisen tien tunnistaa kuopista ja urista sekä korjaamatta jääneistä routavaurioista. Myös ajoratamerkinnät voivat olla kuluneet.
”Onhan tämä pysäyttävä tulos. Kuopat ja rikkinäinen asfaltti rikkovat renkaita, tai jos kuoppia yrittää väistää varsinkin nopeassa vauhdissa, vievät äkilliset liikkeet helposti auton hallinnan”, pohtii LähiTapiolan liikenneturvallisuudesjohtaja Tapani Alaviiri..
Yksi teiden huonoon kuntoon ja vaaratilanteisiin liittyvä riskitekijä ovat vanhat autot, joita pidetään liikenteessä juuri haja-asutusalueilla. Niissä saattaa olla myös huonot renkaat.
Haja-asutusalueiden pienillä väylillä onnettomuusriskiä kasvattaa teiden heikko kunnossapito. Etenkin talvella vähäliikenteiset väylät joutuvat odottamaan pääväylien putsaukseen keskittynyttä aurauskalustoa.
Valtion tiukka budjettitilanne ei lupaa helpotusta asiaan.
Kuluneena kesänä uutta päällystettä saatiin valtion ylläpitämille teille noin 1 500 kilometrin matkalle. Traficom on arvioinut, että vuosittain maanteiden päällystysmäärän pitäisi olla 3 500–4 000 kilometriä, jotta korjausvelka ei kasvaisi.