Ammattikuskit ovat erittäin tyytymättömiä pääteiden ulkopuolisten teiden talvihoitoon

Valtaosa liikenneturmista olisi estettävissä ennakoinnilla. Ennakointitarve korostuu talvella, kun auton käytös yllättää jäisellä tai lumisella tiellä.

Suurimpia talviajon riskitekijöitä ovat liian suuri tilannenopeus ja kuljettajan olosuhteisiin nähden väärä ajotyyli. Auton käsittelyyn ja pysähtymismatkaan vaikuttavista asioista moni on autoilijan hallittavissa.

Onnettomuusriskiä lisäävät kuluneet renkaat, jotka pidentävät auton jarrutusmatkaa ja vaikeuttavat käsittelyä liukkaalla kelillä.

Hyvässä kunnossa olevat ja ajo-olosuhteisiin sopivat renkaat lyhentävät jarrutusmatkaa ja parhaimmillaan estävät onnettomuuksia. Kuluneet renkaat vaikeuttavat auton käsittelyä varsinkin liukkaalla kelillä eivätkä kykene siirtämään sohjoa renkaan alta, jolloin tuntuma tiehen katoaa.

Riittävä turvaväli ja oikea tilannenopeus antavat pelivaraa äkkinäisissä tilanteissa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Riittävän alhainen nopeus ja kunnon turvavälien pitäminen antavat pelivaraa äkkinäisiin tilanteisiin. Perussääntönä on, että vauhdin kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu.

Nokian Renkaiden testin mukaan jäisellä tienpinnalla vauhdin olla ollessa 40 kilometriä tunnissa auton jarrutusmatka ABS-jarrutuksessa on kesärenkailla 105 metriä, Keski-Eurooppaan tarkoitetuilla talvirenkailla 65 metriä, Pohjoismaihin tarkoitetuilla kitkarenkailla 45 metriä ja nastarenkailla 35 metriä.

Talviautoilun sujuvuudessa paljon on kiinni myös väylien kunnosta ja niiden aurauksesta ja lumentorjunnasta, muistuttaa väyläinfran urakoitsijoita edustava Infra ry.

Väyläviraston uusin tienkäyttäjätutkimus on viime talvelta. Sen perusteella yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyyden maanteiden talvihoitoon oli noussut edellisvuodesta.

Silti noin puolet ammatikseen ajavista oli talvihoitoon tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä. Heistä pääteiden talvihoitoon tyytyväisiä oli 39 prosenttia, muiden teiden osalta vain 13 prosenttia.

”Tiestön päivittäishoidon riittävä taso ja ajanmukainen väyläinfra saavat liikenteen sujumaan, ja ne ovat myös tehokkain keino ihmishenkien pelastamiseksi ja vakavien tapaturmien ehkäisemiseksi”, sanoo Infran uutena puheenjohtajana aloittava Juha Arvola Peab Industrista.

Turvakolmio pitää asettaa riittävän kauaksi ajoneuvosta tai onnettomuuspaikasta. Kuva: Kaisa Tanskanen

Vaikka teiden kunto ei ole toivotulla tasolla, tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet viime vuosina. Samoin on vähentynyt vakavasti loukkaantuneiden määrä. Tieliikenteen nollatavoitteesta ollaan silti vielä kaukana.

Kohtaamisonnettomuudet keskittyvät teille, joissa eri suuntiin kulkevia autoja ei ole erotettu toisistaan esimerkiksi keskikaistalla.

”Kapea tie, jolla sekoittuvat vilkkaat raskas- ja henkilöliikenne, on vaarallinen yhdistelmä. Etenkin jos tie on huonossa kunnossa”, Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö huomauttaa.

Infran mukaan pääväylien kohtaamisonnettomuuksista päästään täysin eroon rakentamalla vilkkaimmille ja vaarallisimmille osuuksille lisäkaistoja, keskikaiteita ja parempia liittymäjärjestelyjä.

Ohitustiet rauhoittavat taajamien läpi kulkevan liikenteen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Taajaman läpi kulkeva valtatiekään ei ole tätä päivää. Ohittava oikaisu minimoi raskaan liikenteen taajamassa ja luo edellytykset ihmisten turvalliselle lähiliikkumiselle.

Suurin osa kolaroinneista on onneksi lieviä ja ne johtuvat huolimattomuudesta. Eniten niitä tapahtuu peruuttaessa parkkipaikoilla.

Infran mukaan tieverkoston modernisointitarpeet ovat monikertaiset hallituksen talousarvioon sisältyviin hankkeisiin verrattuna. Lukuisat hankkeet odottavat aloituspäätöstä.