Epävarmuus vähensi suomalaisten liikkumista syyskesällä: ”Sota Ukrainassa ravistelee monin tavoin Suomen liikennejärjestelmää”
Maanteiden ajonopeuksiin energiakriisi ei ole vielä purrut.
Tieliikenteen määrä väheni syyskesällä, mutta nopeudet pysyivät ennallaan. Kuva: Jaana KankaanpääEpävarma taloustilanne, etätöiden yleistyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat vähentäneet suomalaisten liikkumista. Ajoneuvomäärät pääteillä ja tavarajunien määrät rautateillä pienentyivät heinä-syyskuussa edellisvuodesta. Myös lentoliikenteen määrä oli selvästi normaalia pienempi.
Vaikka kriisit ovat vähentäneet liikkumista, maanteiden ajonopeuksissa ei toistaiseksi ole näkyvissä merkittävää muutosta. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin heinä-syyskuun tilastoista.
”Pandemian jälkeen sota Ukrainassa ravistelee monin tavoin Suomen liikennejärjestelmää”, summaa Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
Heikentynyt talouden tilanne, etätyöt ja kohonneet polttoainekustannukset laskivat valta- ja kantateiden liikennemääriä selvästi heinä-syyskuussa selkeästi. Eroa vuodentakaiseen kertyi lähemmäs neljä prosenttia.
Raskaan liikenteen määrä on vähentynyt vuoden 2021 heinä-syyskuusta noin viisi prosenttia ja kevyt ajoneuvoliikenne liki neljä prosenttia.
Kaikkiaan liikennemäärät ovat yli viisi prosenttia jäljessä pandemiaa edeltäneestä tasosta.
Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020.
Kallistunut polttoaine ei kuitenkaan ole näkynyt autojen keskinopeuksissa, jotka olivat edellisvuosien tasolla. Kaikkien ajoneuvojen keskinopeus oli heinä-syyskuussa pääteillä noin 93,2 kilometriä tunnissa.
Korhosen mukaan joukkoliikenteessä markkinaehtoiset reitit ovat isoissa kannattavuusvaikeuksissa polttoaineen kallistumisen takia.
”Yksityisautoilun kallistuessa on tärkeää varmistaa joukkoliikennepalveluiden selviäminen kriisien yli. Lisäämällä tiedon hyödyntämistä voidaan parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä”, Korhonen laskee.
Raideliikenteessä oli syyskesällä sekä nousua että laskua. Lähiliikenteen määrä nousi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta yli 12 prosenttia. Tavarajunien määrä rautateillä oli sen sijaan laskussa.
Tavarajunia kulki rataverkolla noin 6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Henkilöliikenteessä kaukoliikenteen junien määrä laski noin 5 prosenttia.
”Mennyttä kesää värittivät suuret ratatyömäärät, joiden vaikutukset ovat heijastuneet erityisesti kaukoliikenteen täsmällisyyteen. On ollut tilanteita, joissa ratatöiden toteutus ei ole edennyt suunnitelmien mukaan ja nämä ovat näkyneet matkustajille asti harmittavina myöhästymisinä tai peruutuksina”, kertoo Fintrafficin operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
